Juha Sipilä toivoo politiikkaan enemmän ratkaisukeskeistä keskustelua – kansanedustajuuden jälkeiset suunnitelmat ovat auki
Juha Sipilä oli jo lapsena kiinnostunut tekniikasta ja yrittäjyydestä. Innoittajina toimivat muun muassa molemmat isoisät.
– Olin ukkini konepajalla kesätöissä jo 15-vuotiaana, ja toinen isoisä toimi maanviljelijänä. Päätin jo kansakoulussa, että minusta tulee insinööri.
Sipilä valmistui ylioppilaaksi Puolangan lukiosta ja sittemmin tietoliikennealan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. Tämän jälkeen hän toimi 25 vuoden ajan yrittäjänä teknologia-alalla, erittäin menestyksekkäästi.
Sipilä kertoo päättäneensä olla avoin myös yritystoiminnan ulkopuolelta tuleville haasteille. Tuossa kohtaa keskustan Kempeleen kunnallisjärjestön puheenjohtaja otti häneen yhteyttä ja ehdotti osallistumista vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.
– En ollut ajatellut politiikkaan siirtymistä, mutta lupasin harkita viikonlopun yli. Yritin saada ystäviltäni tukea ajatukselleni, että eihän politiikkaan kannata lähteä, mutta sain pelkkää kannustusta. Päätin kokeilla, ajattelin että jo pelkkä vaali saattaisi olla mielenkiintoinen kokemus.
Sipilän isä oli toiminut keskustan riveissä paikallisissa luottamuselimissä ja valtakunnallisesti puoluevaltuustossa. Sipilä itse osallistui lukioaikanaan Nuoren keskustan liiton toimintaan.
– Kodin perintö vaikutti ja mietin toki itsekin puoluevalintaa. Keskustassa minua miellytti erityisesti yrittäjämyönteisyyden ja sosiaalisen omantunnon yhdistyminen.
Keskustassa minua miellytti erityisesti yrittäjämyönteisyyden ja sosiaalisen omantunnon yhdistyminen.
Vaalikampanjassaan Sipilä kiersi rakentamallaan häkäpönttöautolla ympäri laajaa vaalipiiriä, ja tukiryhmä keitti 3 000 litraa hernesoppaa.
Keväällä 2011 tuore kansanedustaja valittiin keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, kesällä 2012 puolueen puheenjohtajaksi. Vuosina 2015–19 Sipilä toimi pääministerinä.
Politiikkaan lähtiessään Sipilällä ei ollut erityisiä odotuksia.
– Lähtökohtani oli, että politiikkaan mennään hoitamaan yhteisiä asioita. Draiverini oli se, että Suomi tarvitsi uudistamista.
Sipilä kehuu politiikassa toimivien sitoutumista, jonka taustalla on arvojen korostuminen. Jo ennakkoon hän varautui siihen, että politiikassa asiat etenevät hitaammin kuin yritysmaailmassa. Hän sanoo oppineensa sen, että tietynlainen kankeus ja hitaus on politiikassa hyväkin asia.
– Näin politiikasta ei tule liian poukkoilevaa. On ymmärrettävää, että varsinkin isoille uudistuksille tulee saada isojen kansanjoukkojen tuki ja hyväksyntä.
Sipilä kokee politiikan puhetavan muuttuneen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan. Hänen mukaansa tällä voidaan antaa huonoa esimerkkiä keskustelulle muualla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Politiikassa asioista saa ja pitää olla eri näkemyksiä, ja asioista pitää pystyä sanomaan voimakkaastikin. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, ettei tässä mennä henkilöön. Sen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten eri puolueet ja ryhmät ratkaisisivat erilaisia ongelmia. Tällaista keskustelua meillä on liian vähän.
Sipilä muutti etelästä takaisin Kempeleeseen viime syksynä. Omakotitalossa on ollut remontoitavaa. Lisäksi viime talvena hän rakensi kodikkaan pilkkikopin, ja äskettäin on valmistunut keittiön pöytä pojalle ja miniälle sekä leluja lapsenlapsille. Sipilä on harrastanut muutenkin nikkarointia läpi vuosien.
Sipilä jatkaa kansanedustajana vielä kahden vuoden ajan, mutta ei aio asettua ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
– Kansanedustajuuden jälkeiset suunnitelmat ovat auki. Ainakin jos vaimolta kysyy, niin kyllä minun pitemmät työtuntini alkavat olla sitten täynnä. Mahdollisesti tulevaisuuteeni sisältyy pienimuotoista yrittäjyyttä.