Jämsässä yli 1 500 työpaikkaa liipasimella – Kaipolan lopettaminen heijastevaikutuksineen voi iskeä jopa 15 prosenttiin työpaikoista
Pahimmat pelot kävivät kerralla toteen. Näin kuvailee Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste tunnelmiaan, kun hän kuuli, että UPM:n Kaipolan tehdas ollaan sulkemassa.
Uutinen ei sinänsä ollut yllätys, mutta toiveita oli, että tehtaassa olisi suljettu esimerkiksi vain yksi yksittäinen kone – ei koko tehdasta. Kaipolan tehtaassa on kolme paperikonetta ja siellä työskentelee noin 450 ihmistä, mutta irtisanominen uhkaa huomattavasti isompaa osaa paikallisia.
– Alihankintaketjujen ja heijastevaikutusten kautta uskallan varmasti sanoa, että 1 500 työpaikkaa on liipasimella. Se tarkoittaa noin 15 prosenttia meidän kaikista työpaikoista, Helaste sanoo.
– Tämä on yhteisön kriisi, tämä on työllisyyskriisi, tämä on talouskriisi. Pandemian lisäksi tämä on todella raju rätti vasten kasvoja eli tarvitsemme varsin paljon tukitoimenpiteitä, Helaste sanoo.
Helasteen mukaan tukea tarvitaan psykososiaalisesta tuesta työvoiman liikkuvuuteen ja yritysten tukemiseen.
Jämsässä paikallisten huolia olivat kuuntelemassa pääministeri Sanna Marin (sd.), työministeri Tuula Haatainen (sd.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd.). Marin sanoi, että on selvää, että Jämsä tarvitsee budjettiriihessä erityistoimenpiteitä.
– Tarvitsemme mahdollisimman laajasti toimenpiteitä ja keinoja tukea koko aluetta tässä vaikeassa tilanteessa, hän sanoi tavattuaan tehtaan ja Jämsän kaupungin edustajia Jämsän puukoululla.
Haataisen mukaan ensin katsotaan, miten työttömäksi jääneiden muutosturva saadaan sellaiseksi, että he näkevät tulevaisuuteen. Sen jälkeen tarvitaan toimia, joilla he saavat uuden työn tai voivat kouluttautua uuteen tehtävään.
– Tämä tulee olemaan haastavaa. Tarvitsemme myös näkymää siitä, miten tänne syntyisi uusia työpaikkoja ja teollisuutta. Teemme tätä työtä yhdessä Skinnarin kanssa. Käymme tähän työhön heti, Haatainen sanoi.
Kaipolan tehtaalla oli perjantaina alkuiltapäivästä vuoron vaihdon yhteydessä apeat tunnelmat. 40 vuotta tehtaalla työskennellyt Jukka Nieminen kuvailee tilannetta surkeaksi.
– Ei tässä välttämättä ojaan tai allikkoon joudu, mutta onhan tämä iso joukko, kun kerralla räväytetään. On tämä rajua, kun puskista tämä tuli kuitenkin, Nieminen sanoo.
Hän uskoo, että koko totuutta tehtaan sulkemisen takana ei ole kerrottu.
– Ei tämä nyt niin huonossa kunnossa ole. Laitos kannattaa, mutta ei mukamas tarpeeksi. Se on se pörssi, joka siellä kummittelee.
Nieminen sanoo, että ihmisiä on yllättänyt etenkin se, että koko tehdas suljetaan. Hän on erityisen harmissaan nuorista, joilla on koko työura vielä edessä.
– Kun puhutaan Jämsästä, niin eihän tällä työllistymismahdollisuuksia tällä sektorilla hirveästi ole.
Omasta tilanteestaan Nieminen ei ole niin huolissaan.
– Asun maalla. Maalla kaikki on mahdollista, ajattelen siltä osin positiivisesti. Yhden valopilkun voin sanoa – asun Päijänteen rannalla, kuhat kiittävät jatkossa, hän sanoo.
Yhtä myönteisissä tunnelmissa ei ole nimettömänä pysyvä tehdastyöntekijä.
– Minulla on neljännesmiljoona velkaa, että en tiedä, mites tässä nyt sitten.
– Aika moni on tehtaalla unettomia öitä viettänyt. Hiljainen tunnelma oli.
Toinen nimettömänä pysyttelevä tehtaan työntekijä aloitti isänsä jalan jäljissä tehtaalla työskentelyn lähes 40 vuotta sitten.
– Silloin tänne pääsi hyvin. Oli hyvä työpaikka ja palkat.
Hänen mukaansa yksi asia muutti koko homman.
– Ipad. Siitä alkoi alamäki. Ensin meni puhelinluettelot ja sitten sanomalehdet lähtivät alaspäin, hän sanoo.
Jämsä ja Kaipolan tehdas ei ole ainut paikka, mistä on tällä viikolla kuultu huonoja uutisia. Esimerkiksi Finnair kertoi jättimäisistä irtisanomisista, jotka uhkaavat 1 000:ta työpaikkaa.
Uhkana on, että heijastusvaikutusten takia yt-aallot puskevat Suomeen koko syksyn. Työministeri Haatainen katsoo, että tärkeintä työllisyyspolitiikka on tähän mennessä ollut se, että hallitus on hoitanut koronaa onnistuneesti.
– Emme ole nähneet massiivisia kaatumisia koronan takia. Kaipolan tehtaan sulkemisen takana on paperin kysynnän laskeminen globaalisti.
Sekä Skinnari että Haatainen peräänkuuluttavat sitä, että elinkeinoelämän ja yritysten pitäisi ennakkoon kyetä muuttumaan.
– Hallitus voi luoda edellytyksiä ja auttaa yrityksiä muuttumaan, että saadaan luotua uutta vihreää, kestävää tuotantoa eri aloille ja sitä kautta myös kestäviä työpaikkoja, Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan EU:n elpymisrahasto on tässä olennaisena osana, jota voidaan käyttää työpaikkojen luomiseen.
Sekä Skinnari että Haatainen haluavat, että yritykset sitoutuvat yhdessä tekemään tutkimus- ja kehitysyhteystyötä, joilla saadaan parhaat mahdolliset lopputulokset.