Säästääkö Suomi luotettavan tekoälyn kehittämisestä? OAJ:n pääekonomisti: "En ymmärrä lainkaan"
Tekoälyn Suomen taloudelle ja varsinkin julkiselle sektorille muodostamat mahdollisuudet ja uhat nousivat esiin, kun Suomen kasvun eväitä pohdittiin keskustan puoluevaltuuston ajankohtaisseminaarissa Hämeenlinnassa sunnuntaina.
OAJ:n pääekonomisti Elina Pylkkänen piti uuden teknologian hyödyntämistä tärkeänä sekä julkisessa taloudessa että yrityksissä tuottavuuden kasvattamiseksi. Hänen mukaansa jokainen voi havaita tekoälyn tehostavan omaa ajankäyttöä, ja sama pätee tuotantoon ja muuhun tekemiseen.
Pylkkänen arvosteli kuitenkin voimakkaasti sitä, että Tilastokeskukselta leikataan samalla kun puhutaan viranomaistoiminnan tehostamisesta.
Pylkkäsen mukaan Tilastokeskukselta leikataan kriittisen tärkeitä työkaluja, joilla rakennetaan luotettavaa Suomen tekoälymallia. Hän sanoi, ettei ymmärrä muutaman miljoonan leikkaamista lainkaan, kun seurauksena saadaan vähemmän luotettava tekoäly.
Pylkkäsen mukaan Tilastokeskus on lähtenyt kehittämään tekoälymallia koska Suomi on ”maailmanmestari” tilastoinnissa.
– Ja sen takia niitä resursseja pitäisi pikemminkin vahvistaa tässä. Ihan kauttaaltaan koko elinkeinoelämän läpi olisi kaikille hyötyä siitä, että meillä on pitkät aikasarjat luotettavaa dataa ja automaattisesti kerättävää dataa.
Pylkkänen muistutti että tekoälyllä on tapana hallusinoida ja se voi tuottaa mitä tahansa, mutta Tilastokeskuksen suunnitelmissa oleva Suomen tekoälymalli ei valehtele.
– Suomen tekoälymalli ohjautuu tutkittuun, laadukkaaseen rekisteriin ja muuhun dataan, Pylkkänen sanoi ja paheksui ”kahvikassarahojen” leikkaamista väärästä paikasta.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen näki tekoälyn Suomelle enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, koska esimerkiksi verrattuna Yhdysvaltoihin Suomella on toimivat turvaverkot ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka mahdollistaa uuden leipäpuun hakemisen jostaina muualta menetetyn tilalle. Myös voimakas eläköityminen julkiselta sektorilta tekee siirtymän helpommaksi, Lahtinen näki.
Suomenmaan päätoimittajan Santeri Lammen juontamassa seminaarissa pohdittiin myös, minkä konkreettisen kasvutoimen pitäisi ehdottomasti löytyä seuraavan hallituksen ohjelmasta, jos keskusta olisi mukana.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti päällimmäiseksi erityistalousalueet.
– Meidän pitää saada koko Suomi kasvuun, tämä ei saa eriytyä ja meillä on potentiaalia joka paikassa Suomessa kasvuun. Itäinen Suomi, raja-alueet pitää saada vietyä mukaan kasvuun, Lohi linjasi.
Lohi sai sivustatukea Pylkkäseltä.
– Esimerkiksi Puolassa on niin paljon näitä erityistalousalueita. Ihmettelen, miksi Suomi tulee aina jälkijunassa, vaikka meidän olisi pitänyt ensimmäisenä lanseerata ne, koska meillä on sota tuossa rajan takana.
Suomen talouskasvun nihkeyden yhdeksi syyksi nostettiin nykyisen hallituksen politiikka. Lohi muistutti, että samalla kun verotus on laskenut hyvin suurituloisilla, sosiaalietuuksia on leikattu.
– Tarvittaisiin ihmisiä, jotka pärjäävät arjessa, joilla on varaa kuluttaa. Ja silloin saadaa taloutta kasvuun ja yrityksillä on varaa työllistää, kun palveluita ja tuotteita käy kaupaksi.
Pylkkänen sanoi, että taloustieteilijöille kyseinen problematiikka on aivan peruskauraa: kulutusalttius on kaikista suurinta pienituloisimmassa päässä ja kaikkein pienitä suurituloisimmassa päässä.
– En ymmärrä, minkä takia tätä täytyy opettaa ja vääntää rautalangasta.
Pylkkänen huomautti, että lisäsatasesta, joka annetaan rikkaalle, menee kulutukseen kymppi tai kaksi.
– Mutta kun se annetaan köyhälle tai köyhemmälle, niin siitä menee koko rahasumma kulutukseen tai talouden kiertokulkuun. Tässä ei ole mitään mysteeriä. Tämä on aina ollut tiedossa ja meillä on tehty täysin vastakkaista politiikkaa tähän faktaan nähden, hän napautti.