Lähteet: Viisi EU-maata ilmoittaa tänään palautuskeskuksen perustamisesta Ruandaan
Saksa, Tanska, Itävalta, Kreikka ja Hollanti ilmoittavat tänään perustavansa palautuskeskuksen Ruandaan, kertovat diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle.
Niiden mukaan asiasta ilmoitetaan lehdistötilaisuudessa Wienissä iltapäivällä.
Maat toivovat saavansa ensimmäisen keskuksen toimintaan ensi vuonna. Sinne voitaisiin lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanpyrkijöitä.
Lähteiden mukaan alun pilottivaiheessa keskukseen lähetettäisiin satakunta maahanpyrkijää eli noin 20 kustakin maasta.
Maat ilmoittivat jo aiemmin syksyllä suunnittelevansa palautuskeskusta EU:n ulkopuolelle mutta eivät vielä silloin kertoneet, mihin maahan keskus perustettaisiin.
Ruanda itse kertoi loppukesästä aloittaneensa alustavat keskustelut palautuskeskuksesta usean Euroopan maan kanssa.
EU-parlamentti hyväksyi kesäkuussa EU:lle uudet, aiempaa tiukemmat maahanmuuttosäännökset, jotka antavat viranomaisille entistä laajemmat valtuudet maasta poistamiseen ja sallivat palautuskeskuksien perustamisen.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi kesäkuussa, että myös Suomi selvittää palautuskeskuksen perustamista yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Rantasen mukaan Suomi ei ollut mukana viiden maan ryhmässä, koska hallituksessa ei ollut tehty linjausta suhtautumisesta palautuskeskuksiin.
EU-maat ovat viime vuosina suhtautuneet kiistanalaisiin palautuskeskuksiin aiempaa innokkaammin, vaikka siirtolaisuus EU:hun on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt.
EU on tehnyt useiden Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa sopimuksia, jotka ovat vaikeuttaneet maahanpyrkijöiden pääsyä EU:n rajoille.
Palautuskeskusten puolustajat ovat perustelleet hanketta sillä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista vain alle 30 prosenttia onnistutaan palauttamaan lähtömaihinsa.
Heidän mukaansa palautuskeskukset vähentäisivät myös Euroopan vetovoimaa maahanpyrkijöille.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet palautuskeskuksia sanomalla niiden olevan oikeudellisia mustia aukkoja, joihin siirretyt ihmiset voivat jumittua vuosikausiksi vankilamaisiin olosuhteisiin.
Huolta on kannettu myös muun muassa palautuskeskuksiin päätyvien lasten kohtalosta.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan esimerkiksi Italiasta Albanian palautuskeskuksiin lähetetyt ihmiset ovat jääneet vaille riittävää oikeudellista apua.
Useat Albaniaan viedyt siirtolaiset ovat järjestön mukaan yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään.
Ruanda on vakuutellut, ettei palautuskeskuksessa olisi kyse vankilasta vaan ”tervetulokeskuksesta”, johon siirretyistä osa voisi tehdä maassa töitä.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on puolestaan huomauttanut, että Ruanda on todistetusti syyllistynyt muun muassa toisinajattelijoiden sortoon, sattumanvaraisiin pidätyksiin ja pidätettyjen kaltoinkohteluun.
Lisäksi maa on tukenut kapinallisia Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Ruanda sopi vuonna 2022 Britannian kanssa Ruandaan perustettavista vastaanottokeskuksista, mutta Britannia hylkäsi suunnitelman myöhemmin.