Lukijalta: Tietoturva ja tekoäly perustuvat vuosituhansien kuluessa kehitettyyn matematiikkaan
Viro päihitti Suomen Pisa-tuloksissa. Siellä arvostetaan matemaattisia aineita. ”Tallinnassa kaupungin matemaattis-luonnontieteellisiä aineita painottavan koulun ensimmäiselle luokalle pääsi tänä vuonna kymmenesosa pyrkijöistä” (HS 9.8.2026).
Matemaattis-luonnontieteellisiä kouluja pitäisi perustaa Suomessakin erityisesti maaseutukuntiin. Miksi Suomessa on vain yksi matematiikkalukio ja sekin Helsingissä?
Yritän hyödyntää negatiivisenkin palautteen. Kun kirjoitin erään lehtijutun kommenttiin ”Muutama tunti matematiikan kertausta päivittäin ja sadepäivinä vielä enemmän”, toinen kommentoija oli toistanut tuon ja jatkanut: ”on kyllä kaukana lomasta. Muutenkin vaikuttaa valitettavasti siltä, että matikkatäti on jäänyt ajattelussaan pahasti menneisyyteen.”
”Matikkatäti on jäänyt ajattelussaan pahasti menneisyyteen.” Mitähän tuo tarkoittaa? Eivät matematiikka ja siitä ajatteleminen ole pelkästään menneisyyttä. Matematiikka on ikuista.
Vuosituhansia vanhalle matematiikalle on löytynyt moderneja sovelluksia, salausmenetelmät, koodausteoria… Tietoturva ja tekoäly ovat matematiikkaa. Kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen on Oulun yliopistosta valmistunut matemaatikko.
Matematiikan tarve kasvaa, mutta valitettavasti osaajat uhkaavat loppua (Aamulehti 30.9.2025). Niinpä muun muassa Itä-Suomen yliopisto etsi lisähaulla opiskelijoita matematiikkapohjaisille aloille.
Kaikki tässä yhteiskunnassa pyörii matematiikan ympärillä. Miksi tästä ei pidetä ääntä verovaroilla kustannetun Ylen kanavilla?
Matematiikan oppimistulokset saatiin syöksylaskuun, kun alettiin laittaa ”oppiminen uusiksi ja koulut nykyaikaan”. Menneisyydestä tutut kynä, paperi ja paperiset kirjat ovat parhaat opiskeluvälineet myös nyt ja tulevaisuudessa, kun on kyse matematiikan perusteiden opiskelusta.
Ei ajattelu vahingoita aivoja. Matematiikka on todella hyvää ajanvietettä. Kun vuosituhannen vaihteessa IT-huuma veti matematiikan osaajia, houkuttelimme lapsia matematiikan pariin järjestämällä alakoulun matematiikkakerhoja. Ensimmäisenä syksynä kerhoissa oli vain 98 oppilasta, mutta pian kerholaisten määrä kasvoi 400 oppilaaseen.
Myös matematiikan kertauskurssit kesäisin vetivät satoja lukiolaisia ja matematiikkaleirien matematiikkasuunnistuksilla saatiin liikuntaakin.
Monenlaista avustusta on nyt saatavana liikunnallisiin kampanjoihin. ”Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on haettavissa 1.6.–21.8.2026 hankeavusta liikkumista lisääviin järjestöjen kokeiluihin ja innovaatioihin. Avustuksella toimeenpannaan hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.” Voisiko noissa ohjelmissa huomioida myös aivojumpan, matematiikan?
Tervetuloa Facebookin ryhmiin Rakastan matematiikkaa ja Poliitikot matematiikan puolesta. Seuraavissa vaaleissa äänestämme eduskuntaan ”menneisyyden ajattelijoita”.
Opetusministereiksi ei tarvita enää Krista Kiurun ja Li Anderssonin tapaisia ”digiuskovaisia” uudistajia. Koulutuksesta tehtiin niin kallista, ettei sitä kannata antaa enää pienissä kouluissa. Hölmöläisten peitonjatkaminen on lopetettava!
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/