Hyvinvointialueet: Rokotekriittisyys on kasvanut – rokotteita epäileviä perheitä neuvoloissa viikoittain

Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien vanhempien määrä on kasvanut Suomessa, ja sosiaalisen median sisältö näkyy myös neuvoloissa käytävissä keskusteluissa.

Rokotuskattavuudessa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta romahdusta, ja kategorisesti rokotteita vastustavien joukko on Suomessa edelleen pieni.

Asia tunnistetaan Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla.

– Rokottaminen ei ole enää mikään itsestäänselvyys, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluiden palveluesihenkilö Petra Sjöberg.

Sjöbergin mukaan rokotteita epäileviä perheitä tulee alueen neuvoloissa vastaan viikoittain. Osa vanhemmista pohtii rokotteiden hyötyjä, haluaa siirtää niiden antamista tai poiketa rokotusohjelman aikataulusta.

Eniten keskustelua herättää hänen mukaansa MPR-rokote, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Monet pohtivat vakavasti myös vesirokko- ja rotavirusrokotteiden ottamista.

Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvoloiden ja kehitystä tukevien palveluiden vastuualuejohtaja Tarja Soukko sanoo, että valtaosa perheistä suhtautuu rokotteisiin edelleen myönteisesti. Terveydenhuollossa ei kuitenkaan voida enää olettaa kaikkien ottavan rokotuksia automaattisesti.

– Terveydenhoitajilta vaaditaan vahvoja perusteluja, ja joskus käydään myös keskusteluja siitä, onko rokotteesta enemmän hyötyä vai haittaa.

Soukon mukaan MPR-rokotteen kattavuus on Pirkanmaalla laskenut, vaikka kattavuus on edelleen hyvällä tasolla. Joissakin tapauksissa lapsi saa ensimmäisen rokotteen, mutta toinen annos jätetään epäilyjen vuoksi ottamatta.

Hyvinvointialueilla tunnistetaan sosiaalisen median vaikutus rokotteista käytävään keskusteluun. Sjöberg nostaa esille erityisesti TikTokin sekä Yhdysvalloissa käytävän rokotekriittisen keskustelun.

Soukon mukaan terveydenhuolto joutuu kamppailemaan sosiaalisessa mediassa leviävän terveystiedon kanssa laajemminkin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvola- ja seksuaaliterveyspalveluiden palvelupäällikkö Tiina Kelin muistuttaa, ettei rokotekriittisyys itsessään ole uusi ilmiö.

– Sosiaalinen media tekee kriittisyyden vaan paljon näkyvämmäksi. Ennen keskustelua on käyty kenties pienissä, suljetuissa yhteisöissä.

Kelinin mukaan ennen rokotteita kyseenalaistavia keskusteluja käytiin pienemmissä ryhmissä. Nyt keskustelu tapahtuu julkisilla foorumeilla, joilla kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Samalla ihmisen voi olla entistä vaikeampaa arvioida, mihin tietoon voi luottaa.

Keski-Suomessa rokotuskattavuudessa näkyy paikallista vaihtelua, ja syrjäseuduilla kattavuus on jonkin verran muuta aluetta matalampi. Kelin kuitenkin korostaa, ettei tilastoissa näy suurta laskua.

Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Johanna Nurmi suhtautuu varauksellisesti ajatukseen siitä, että rokotuskattavuuden muutoksia voitaisiin selittää suoraan sosiaalisella medialla.

Nurmi on tutkinut noin kymmenen vuoden ajan rokote-epäröinnin lisäksi vaihtoehtoisten terveysvaikuttajien toimintaa sosiaalisessa mediassa ja sitä, miten luottamus terveydenhuoltoon rakentuu ja rapautuu.

Hänen mukaansa THL:n rokotusrekisteristä näkyy pikkulasten rokotuskattavuuden lievää laskua sekä kokonaan rokottamattomien lasten osuuden lievää kasvua korona-ajan jälkeen.

– Siinä on taustalla todella monia erilaisia tekijöitä, miksi ihmiset alkavat kyseenalaistaa rokottamista. Pelkkä sosiaalinen media ja siellä vellova keskustelu ei ole ainut selitys, Nurmi huomauttaa.

Tutkimuksissa rokote-epäröinnin taustalta on löydetty esimerkiksi haittavaikutusten pelkoa, omia huonoja rokotuskokemuksia sekä epäluottamusta lääketeollisuuteen ja terveydenhuollon ammattilaisiin.

Yksi ryhmä ovat vaihtoehtoisiin terveyskäsityksiin luottavat ihmiset. He voivat esimerkiksi ajatella, että lapsen olisi parempi sairastaa tietty tauti ja kehittää vastustuskyky luonnollisesti kuin saada rokote.

Sosiaalinen media voi Nurmen mukaan toimia epäluottamuksen taustavaikuttajana, mutta rokote-epäröinnissä on kyse laajemmasta ilmiöstä.

– Suomessa tilanne on pysynyt kuitenkin varsin vakaana.

Nurmi pitää rokotuskattavuuden muutoksia suurempana yhteiskunnallisena huolena sitä, jos ihmisten luottamus instituutioihin alkaa horjua. Luottamusta voidaan hänen mukaansa joko vahvistaa tai heikentää myös siinä, miten rokotteita epäilevä ihminen kohdataan terveydenhuollossa.

Koronapandemia kärjisti julkista keskustelua rokotteista. Nurmen mukaan se ei tehnyt hyvää terveydenhuollon luottamukselle Suomessa. Samalla terveydenhuollossa on opittu aiempaa paremmin kohtaamaan rokotteita kyseenalaistavia vanhempia.

– Uskon, että vastaanotoilla käytävä keskustelu ja ihmisten kohtaamisen taso ovat varmasti parempaa luokkaa kuin 10–20 vuotta sitten, Nurmi arvioi.