Rajummat tullit voisivat johtaa myös suomalaisten tilausten vähenemiseen

Yhdysvaltojen asettamilla lisätulleilla voisi olla vaikutuksia kansainväliseen kilpailuasetelmaan ja myös Suomen markkinoille, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan vaarana on, että korkeat tullimaksut saavat yhdysvaltalaiset empimään uusia ostopäätöksiä ja tilauksia.

– Amerikkalaisten asiakkaiden lompakko ei ole pohjaton, Vuori sanoo STT:lle.

Kilpailutilanteessa tilaus voi mennä yritykselle, joka voi tarjota vastaavan tuotteen ilman lisämaksuja. Vuoren mukaan Suomen etu Yhdysvaltojen markkinoilla on usein se, että Suomesta vietäviä tuotteita tai palveluita ei juurikaan tuoteta Yhdysvaltojen sisämarkkinoilla.

Viime kesänä EU sopi Yhdysvaltojen kanssa, että EU-maiden tuotteilla on yleinen 15 prosentin tulli Yhdysvaltoihin viedessä, tietyin poikkeuksin.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin on tulkittu nyt uhkaavan kahdeksaa maata lisätulleilla, mikäli ne eivät suostu Trumpin vaatimuksiin Grönlannin suhteen. Helmikuusta alkaen lisätullia tulisi 10 prosenttiyksikköä ja kesäkuusta lähtien 25 prosenttiyksikköä.

Vuoren mukaan on epäselvää, tulisiko 25 prosenttiyksikön lisäys 15 vai 25 prosentin tullin päälle. Joka tapauksessa Trumpin määräämien lisätullien kokonaisvaikutus johtaisi 40–50 prosentin kokonaistulliin tulkinnasta riippuen.

– Totta kai se on iso hyppäys, kun ennen Trumpia keskimääräinen tullitaso meidän vientituotteissa oli nollasta kahteen tai kolmeen prosenttiin, Vuori sanoo.

Hän lisää, että toistaiseksi suomalaiset yritykset ovat onnistuneet siirtämään 15 prosentin tullikustannuksen yhdysvaltalaisten loppuasiakkaiden maksettavaksi.

Vuori huomauttaa, että korkeammilla tulleilla olisi vaikutusta myös Yhdysvaltojen kuluttajahintoihin. Tämä ei välttämättä hätkähdytä Trumpia, koska viime aikoina maasta on kuultu verrattain positiivisia talouslukuja.

– Se on varmaan antanut Trumpille uskoa, että hänen politiikkansa menee oikeaan suuntaan.

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta ulkomaankaupan osuus on vain 10 prosenttia, kun Euroopassa ja Kiinassa vastaava luku on 30–40 prosenttia.

– Olemme enemmän riippuvaisia siitä, että ulkomaankauppa toimii, kun taas Yhdysvaltojen talous pyörittää itse itseään. Tämä ehkä jeesaa Trumpia, Vuori sanoo.

Danske Bankin seniorianalyytikon Antti Ilvosen mukaan kauppasodan suorat vaikutukset EU-maiden Yhdysvaltojen vientiin ovat olleet toistaiseksi pelättyä maltillisemmat.

– Yhdysvaltojen tuonnin kokonaisarvo laski selvästi viime vuoden loppua kohden, mutta EU:n osuus pysyi melko vakaana. Myös Yhdysvaltojen osuus esimerkiksi Suomen viennistä on pysynyt edelleen noin 10 prosentissa, Ilvonen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa tullit ovat rasittaneet amerikkalaisten ostovoimaa, mutta eivät vielä EU-maiden kilpailukykyä.

Danske Bank huomioi, että EU-maille lankeava 25 prosentin kokonaistulli olisi ensimmäistä kertaa selvästi maailman keskiarvoa korkeampi. Suurista talouksista ainoastaan Kiinalla, Intialla ja Brasilialla on voimassa yli 25 prosentin tullit.

– Tullien talousvaikutuksia pohdittaessa on tärkeä muistaa, että tullien suhteellinen taso kilpailijatalouksiin nähden voi olla jopa niiden absoluuttista tasoa tärkeämpi tekijä. Lisäksi pitkittyvä epävarmuus tullien lopullisesta tasosta vaikeuttaa sekä tuonti- että vientiyritysten toimintaa, Ilvonen sanoo.