Professori: Huippukokouksen lopputulos heijastelee EU:n hajaannusta ja sotaväsymystä
Brysselin EU-huippukokouksen lopputulos heijastelee EU:n sisäistä hajaannusta ja unionimaiden kasvanutta sotaväsymystä, arvioi Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.
EU-maat päätyivät huippukokouksessaan ottamaan 90 miljardin euron yhteisen lainan, jolla taataan Ukrainan taloudellinen tuki vuosille 2026–2027. Laina taataan EU-budjetista.
Unkari, Tshekki ja Slovakia eivät kuitenkaan osallistu lainaan.
– Kyllähän tämä paljasti EU:n sisäisen hajaannuksen ja sen, että EU-maissa on kasvanut jonkinlainen väsymys siihen, että Ukrainaa tuetaan eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla. Se näkyy sisäpolitiikassa ja heijastuu myös EU-tason politiikkaan. Sotaväsymys alkaa näkyä Euroopassa, Eloranta sanoi STT:lle.
Elorannan mukaan Eurooppa on edennyt viime aikoina samaan suuntaan kuin Donald Trumpin johtama Yhdysvallat siinä, että se ei enää anna yhtä paljon suoraa rahallista tukea, vaan yhä enemmän lainoja.
Ukrainan ei tosin tarvitse maksaa lainaa takaisin muuta kuin siinä tapauksessa, että maa saisi Venäjältä sotakorvauksia.
Elorannan mukaan Venäjälle huippukokouksen ratkaisu on eräänlainen torjuntavoitto, kun EU-maat eivät saavuttaneet yöhön asti venyneessä kokouksessaan sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan tueksi.
Venäjän torjuntavoitto jäi Elorannan mukaan kuitenkin ohueksi, sillä ideaaliratkaisu Venäjän kannalta olisi luonnollisesti ollut se, että EU ei olisi päässyt sopuun minkäänlaisesta tukipaketista Ukrainalle.
Eloranta muistuttaa, että EU-maiden ratkaisu takaa Ukrainalle kaksi kolmasosaa sen lähivuosina tarvitsemasta tuesta.
– Kyllä tämä on selkeä signaali Venäjälle, että heidän täytyy hyvin vakavasti miettiä rauhanneuvottelujen seuraavia askeleita, koska Ukrainalla on nyt vakaa tuki, jolla se pystyy pääosin pitämään Venäjän sotilaallisesti kurissa, Eloranta arvioi.