Vääristelyä, maalittamista ja uhkailua – Tutkija Bruno Jäntti varoittaa tiedevastaisuuden noususta
Tiedevastaisuuden nousua länsimaissa ei kannata enää ohittaa, varoittaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti.
– Riippumattomaan akateemiseen tutkimukseen kohdistuu yhä voimakkaampaa painetta, ja monessa länsimaassa tiedevastaiset puolueet istuvat jo hallituksessa, Jäntti kirjoittaa.
Jäntin mukaan painostamista, maalittamista ja uhkailua kohdistuu muun muassa lääketieteen, ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeusloukkausten tutkijoihin.
Tilanne kuormittaa tutkijoita, jotka painivat vaikeiden tutkimushankkeiden parissa.
– Kenellä meistä on mahdollisuus käyttää aikaa toistuvaan vakuutteluun siitä, että rokotteet eivät aiheuta autismia, maapallo ei ole litteä, Israel ei ole ihmisoikeuksia kunnioittava demokratian mallimaa tai että ilmastonmuutos ei ole woke-yliopistojen tutkijoiden sepite?
Jäntti toteaa, että viimeistään silloin, kun tiede- ja yliopistovastaiset voimat nousevat valtaan, on käsissä kaikkien ongelma.
– Näin on jo tapahtunut esimerkiksi Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Unkarissa.
Jäntin mukaan häirintä ilmenee usein sosiaalisessa mediassa levitettävänä vääristelynä tai valehteluna, jonka avulla yritetään haitata tutkijan uraa ja liata hänen mainettaan. Myös sähköpostit ja puhelinsoitot ovat yleisiä.
– Oma vaikutelmani on, että tämä ilmiö ei juurikaan ole suuren yleisön tiedossa. Tunnen kosolti tutkijoita, jotka painivat itseensä kohdistetun häirinnän kanssa pitkälti yksin eivätkä puhu aiheesta julkisesti.
Jäntti kertoo, että myös Suomen yliopistoissa käydään nyt sisäistä keskustelua tehokkaista tavoista puolustaa tutkijoiden akateemista vapautta ja riippumatonta tutkimusta.
– Vastuu akateemisen tutkimuksen vaalimisesta ja puolustamisesta ei kuitenkaan kuulu vain yliopistoille, vaan meille kaikille, hän sanoo.