Lukijalta: Verkkotutkinnot ovat tärkeä työllisyys- ja aluepoliittinen työkalu
Verkkotutkinto on tutkinto, jonka voi suorittaa verkossa joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Se sisältää digitaalisia opintojaksoja, etäopetusta ja ohjausta, mutta täyttää samat osaamisvaatimukset kuin perinteinen tutkinto. Tavoitteena on tarjota yhdenvertainen ja saavutettava koulutus myös niille, jotka eivät voi opiskella kampuksella.
Verkkotutkinnot ovat Suomessa vuonna 2025 vakiintunut, mutta vielä usein liian väheksytty tapa suorittaa korkeakoulu- ja ammatillisia opintoja joustavasti verkossa. Ne mahdollistavat opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta, mikä tukee erityisesti maaseudulla asuvia, työssäkäyviä ja elämän eri vaiheissa olevia oppijoita.
Verkkotutkinnot edistävät alueellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista, mutta edellyttävät opiskelijalta digiosaamista, itseohjautuvuutta ja hyviä teknisiä valmiuksia.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa koulutuksen saavutettavuus on aina ollut aluepoliittinen kysymys.
Vuonna 2025 verkkotutkinnot ovat kriittinen rakenteellinen ratkaisu, niiden määrän, laadun ja saatavuuden kehittäminen kaventaa alueellisia koulutuseroja tehokkaammin kuin mikään muu aluepoliittinen toimenpide. Kun osaaminen ratkaisee alueiden elinvoiman, kysymys ei ole vain opetusteknologiasta – vaan koko Suomen tulevaisuudesta.
Verkkotutkintojen vahvuus on niiden kyky purkaa paikan rajoja. Kun oppiminen ei ole sidottu paikkaan, pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla asuvat voivat osallistua samoihin opintoihin kuin suurten kaupunkien opiskelijat.
Verkkotutkinto-opiskelijan ei tarvitse matkustaa kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä päästäkseen oppimaan. Se lisää yhdenvertaisuutta, mutta myös käytännöllisyyttä: työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun opintoja voi tehdä ilman fyysistä läsnäoloa.
Tämä hyödyntää erityisesti aikuisopiskelijoita ja alanvaihtajia – ryhmiä, joiden merkitys alueiden työvoimahuollolle on suuri.
Digitaalinen oppiminen luo uusia mahdollisuuksia erikoistumiseen ja luo elintilaa alueelliselle korkeakoulurakenteelle. Kun opetusta voidaan tarjota valtakunnallisesti, pienikin koulutusorganisaatio voi rakentaa vahvaa osaamisprofiilia ilman, että opiskelijamäärien on tultava omalta lähialueelta.
Tämä vahvistaa alueellista identiteettiä ja tukee paikallisia elinkeinoja: esimerkiksi biotalouden tai matkailun koulutusta voidaan tarjota sieltä, missä alan käytännön osaaminen ja yritykset jo ovat.
Verkkotutkinnoista ei tule automaattisesti alueellista tasa-arvoa lisäävää voimaa. Jos yhteydet pätkivät, laitteet ovat vanhoja tai digitaitojen taso vaihtelee, verkko-opinnot voivat lisätä eroja eivätkä kaventaa niitä.
Monella maaseutualueella nämä ovat arkipäiväisiä ongelmia. Siksi verkko-opiskelun onnistuminen on samalla infrastruktuurikysymys: ilman toimivaa verkkoa ei synny toimivaa oppimista.
Myös pedagoginen tuki ratkaisee. Verkkotutkinnot eivät saa olla itsenäistä puurtamista vaan ohjattua, vuorovaikutteista ja selkeäksi rakennettua oppimista. Jos opettajilla ei ole aikaa tai koulutusta suunnitella verkkotutkinto tai pienempiä digitaalisia kokonaisuuksia, oppiminen polarisoituu.
Tämän vuoksi keskustelun pitäisi siirtyä tekniikasta osaamiseen: miten varmistamme, että oppimisen laatu on sama riippumatta opiskelijan asuinpaikasta?
Verkko-opiskelun aluepoliittinen merkitys kasvaa myös siksi, että se tukee elinikäistä oppimista – taitoa, joka on kriittinen koko Suomen kilpailukyvylle.
Alueet, joissa väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee, tarvitsevat joustavia koulutusratkaisuja enemmän kuin koskaan. Verkko-opiskelu vastaa tähän tarpeeseen tavalla, johon perinteinen opetusrakenne ei pysty.
Suomen alueellinen eriytyminen ei pysähdy pelkillä tukitoimilla tai investoinneilla. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat mahdollisuudet ihmisten luo sen sijaan, että ihmiset pakotetaan mahdollisuuksien luo.
Verkko-opiskelu on juuri tällainen ratkaisu. Se ei ole hopealuoti, mutta se on väline, jonka avulla koko maan koulutuksellinen tasa-arvo voidaan rakentaa uudelle tasolle.
Nyt on olennaista kysyä: käytämmekö verkko-opiskelua vain teknisenä vaihtoehtona, vai rakennammeko siitä aidon alueellisen tasa-arvon moottorin? Valinta ratkaisee, pysyvätkö kaikki Suomen alueet mukana tulevaisuuden osaamisyhteiskunnassa.
Verkkotutkintojen lisääminen on tärkeää, koska ne tarjoavat koulutusmahdollisuuksia riippumatta asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai työtilanteesta. Verkossa suoritettavat tutkinnot tasoittavat alueellisia eroja, vähentävät koulutuksen saavutettavuusongelmia ja tukevat elinikäistä oppimista.
Ne mahdollistavat joustavan opiskelun myös niille, jotka eivät voi osallistua perinteiseen kampusopetukseen. Lisäksi Suomen työelämän nopea muutos edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä, johon verkkotutkinnot ovat kustannustehokas ja skaalautuva ratkaisu.
Juha Knuuttila
AMK-lehtori, verkko- ja oppimisympäristöasiantuntija
keskustan rivijäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/