Mikä siinä nuorisopolitiikassa oikein inspiroi? – Keskustanuoret kertovat
Nuoret lähtevät nykyään yhä vain vähemmän mukaan puoluepolitiikkaan. Taustalla on moninaisia syitä.
Suomenmaa kysyi neljältä keskustanuorelta, mikä juuri heitä on inspiroinut politiikassa ja keskustanuorissa.
80 vuotta täyttänyt järjestö juhlii tasavuosiaan kuluvana viikonloppuna Helsingissä.

Miriam Putula-VASARI, Pohjois-Pohjanmaa
1. Mikä sinua inspiroi keskustanuorissa ja/tai järjestön pitkässä historiassa?
Eniten minua on inspiroinut keskustanuorten kyky ajatella tulevaisuutta ja maailmaa toisin. Harvassa porukassa on pystytty läpi historian etsimään vaikeisiinkin asioihin ratkaisuja. Oli kyseessä sitten vihreä aalto, perustulo tai kansalaispalvelusmalli. Samalla ollaan muutettu myös puolueen linjaa ja viety yhteiskunnallista keskustelua eteenpäin.
2. Nuoret lähtevät yhä vähemmän mukaan politiikkaan. Miten arvioit nuorisopolitiikan ja keskustanuorten tulevaisuutta?
Nuorisoa kiinnostaa politiikka ja vaikuttaminen, mutta puoluepolitiikka nähdään ummehtuneena ja huonona vaikutusväylänä. Keskustanuorten tulevaisuus nojaakin siihen, voimmeko olla jatkossakin uskottavia ja tarjota reiluja ratkaisuja maailman isoihin ja pieniin haasteisiin.

Valtteri Markula, Uusimaa
1. Mikä sinua inspiroi keskustanuorissa ja/tai järjestön pitkässä historiassa?
Eräs hyvin spesifi asia on ohjannut koko vaikuttaja-aikaani. Muistan, kuinka olin todella vaikuttunut, kun reilu kymmenen vuotta sitten puhuttiin luottamusyhteiskunnasta ja keskustanuorilta tuli Kohti luottamusyhteiskuntaa -linjaus. Se on edelleen hyvä paperi ja henkilökohtaisesti edelleen pääteesini poliittisessa ajattelussani.
2. Nuoret lähtevät yhä vähemmän mukaan politiikkaan. Miten arvioit nuorisopolitiikan ja keskustanuorten tulevaisuutta?
Nuoria kyllä kiinnostaa politiikka. Väitän, että enemmän kuin ennen. Mutta kumuloituuko se toiminnaksi puoluetta lähellä olevassa organisaatiossa on se elämän ja kuoleman kysymys. Olen pohtinut sitä, että nyt kun 30-vuotiaana lopetan nuorisopolitiikassa, meitä keskustanuoria on todella paljon vähemmän kuin silloin kun aloitin.

Hannu Laturi, Etelä-Pohjanmaa
1. Mikä sinua inspiroi keskustanuorissa ja/tai järjestön pitkässä historiassa?
Aika lähimenneisyydestä löytyy itselleni tärkeä asia, eli tänä vuonna pääsin mukaan tekemään maatalouspoliittista linjapaperia, ja se oli todella mielekästä näin maataloustaustaiselle. Koen, että tärkeimpiä omiin arvoihin meneviä ja toimintaani ohjaavia asioita on se, että pääsee tekemään merkityksellisiä asioita. Keskustanuorten toiminnan koen merkitykselliseksi ja siksi tykkään olla tässä mukana.
2. Nuoret lähtevät yhä vähemmän mukaan politiikkaan. Miten arvioit nuorisopolitiikan ja keskustanuorten tulevaisuutta?
Näen, että keskustanuorilla on tulevaisuutta. Se on tietyllä tapaa trendi, että moni löytää politiikan vasta myöhäisemmällä iällä, ja on monta syytä, miksi politiikkaan ei lähdetä vielä ihan nuorena. On erilaiset vapaa-ajan mahdollisuudet, toiminnan innostavuus ja niin edelleen. Jäsenmäärä toki tippuu meilläkin, mutta itse kun olen ollut kaksi vuotta mukana toiminnassa, niin joka kerta tapahtumissa näkyy uusia ihmisiä. Kun paikallistasolla on se kourallinen innokkaita, kolme riittää, homma voi lähteä lentoon, kuten tällä hetkellä näkyy vaikkapa Keski-Suomen piirissä, ja uusia tulee mukaan. Se vaatii järjestelmällistä ja tavoitteellista työtä.

Hanna Markkanen, Pohjois-Pohjanmaa, liiton puheenjohtaja 2019–2021
1. Mikä sinua inspiroi keskustanuorissa ja/tai järjestön pitkässä historiassa?
Olin jo nuorena yhteiskunnallisesti valveutunut ja politiikka kiinnosti minua valtavasti. Perimmäisenä kysymyksenä ja pohdintana taisi olla, miten ympäröivä yhteiskunta ja maailma oikein toimivat. Keskustanuorista löysin väylän vaikuttaa, oppia uutta ja kasvaa aktiiviseksi, toimeen tarttuvaksi kansalaiseksi. Aluksi oli vain kiva käydä innostavissa tapahtumissa ja tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Vasta hieman myöhemmin sisäistin järjestön merkityksen Suomen poliittisessa historiassa sekä emopuolueen sisällä. Puheenjohtajakaudellani tapasin entisiä keskustanuoria, joiden kanssa kävimme keskusteluja 1960- ja 1970-luvuilla Nuoren Keskustan Liitossa vallinneesta vihreästä aallosta. Minua kiehtoi tuo yhteisöllinen muutosvoima, jonka sen ajan nuoret saivat yhdessä aikaan. Ymmärsin olevani osa sukupolvien ketjua, jossa jokainen vuorollaan kantaa vastuuta ja herättelee muutokseen.
2. Nuoret lähtevät yhä vähemmän mukaan politiikkaan. Miten arvioit nuorisopolitiikan ja keskustanuorten tulevaisuutta?
Ajattelen niin, että nuorisoa kyllä kiinnostaa arvot ja politiikka, mutta vaikuttamisen tavat ovat erilaiset, mitä esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt ja puolueet tällä hetkellä tarjoavat. Keskustanuorten haaste ja mahdollisuus on löytää uusia toimintamuotoja, jotka yhdistävät perinteisen vaikuttamisen ja nykyaikaiset kanavat, kuten somekampanjat, osallistavat tapahtumat ja projektityöskentely.
Vaikuta. Nyt. ja Vaikuttajakiihdyttämö -koulutukset sekä esimerkiksi kuntavaalit ovat myös aina vetäneet mukaansa uusia nuoria, jotka ovat innostuneet ja kiinnostuneet vaikuttamisesta ja maailman muuttamisesta. Sillä, miltä Keskustanuoret vaikuttaa julkisuudessa, millainen meininki on paikallistasolla ja miten pyydämme uusia ihmisiä mukaan tapahtumille, voi olla suuri merkitys sekä vetovoiman että pitovoiman kannalta.