Ukrainan kädessä on pelkkiä huonoja kortteja, kun Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat keskenään rauhansuunnitelmaa
Ukrainan käteen näyttää nyt jäävän neljä surkeaa korttia, mutta ei juurikaan valtteja.
Ensinnäkin: Yhdysvallat ja Venäjä ovat neuvotelleet kahdenvälisesti sopimuksesta Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Mitään vahvistettuja tietoja suunnitelmasta ei ole julkistettu, mutta eri medialähteiden mukaan Ukraina joutuisi muun muassa taipumaan alueluovutusten lisäksi armeijan koon merkittävään pienentämiseen ja siihen, että venäjästä tulisi maan virallinen kieli.
Lisäksi 28-kohtainen paperi sisältää tiettävästi kirjaukset turvatakuista ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari korostaa, että arvioi tilannetta mediatietojen varassa.
– Yleisesti voidaan sanoa, että tämä suunnitelma kuulostaa aika vahvasti Venäjän kantojen värittämältä. Esimerkiksi Ukrainan asevoimien rajoitukset ovat todella kovat.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi hallintoineen on pakkoraossa, sillä maan olisi ensiarvoisen tärkeää päästä jatkossa mukaan neuvottelupöytään.
– Vaikka nämä ehdot ovat hyvin kaukana Ukrainan tavoitteista, uskon, että Zelenskyillä ei ole varaa kieltäytyä neuvotteluista, Saari sanoo.
Saaren mielestä sopimuksessa olennaista ovat kirjaukset Euroopalle ja Ukrainalle annettavista turvatakuista, mutta niistä on toistaiseksi kuultu hyvin vähän. Siksi ei vielä tiedetä, mitä ne tarkoittaisivat ja millainen olisi Yhdysvaltain rooli kokonaisuudessa.
– Tämä on kaikkein kriittisin ja epäselvin näistä asioista.
Toiseksi: Eurooppa on pitkään viestinyt, että sodan lopettamisesta ei voida neuvotella Euroopan ja Ukrainan päiden yli.
Tilannetta kommentoi torstaina EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Hän kertoi tietojensa perusteella, etteivät eurooppalaiset ole olleet mukana tuoreissa Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä keskusteluissa Ukrainan sodan lopettamiseksi.
– Koko asetelma alleviivaa Euroopan riippuvuutta Yhdysvalloista kaikissa turvallisuuskysymyksissä. Tämä ei missään nimessä ole ideaali, arvioi Saari.
Hänen mukaansa Trumpin rauhansuunnitelma on lähtökohtaisesti alustava paperi, jonka pohjalta varsinaiset neuvottelut käydään.
Hän painottaa, että Euroopan pitää tehdä itsestään tärkeä sillä, että se toimii vahvasti, yhtenäisesti ja aktiivisesti.
– Euroopan pitää toimia niin merkittävällä tavalla, että sitä ei voi olla kutsumatta neuvottelupöytiin.
Euroopan unioni valmistautuu tekemään päätöksiä Ukrainan tuesta. EU-huippukokous sopi lokakuussa, että komissio alkaa valmistella erilaisia rahoitusvaihtoehtoja Ukrainan auttamiseksi.
– Euroopan pitää nyt todistaa, että se kykenee toimimaan. Niinpä Venäjän jäädytettyjen varojen saaminen Ukrainan käyttöön on kriittistä myös Euroopan toimijuudelle. Jos tästäkään ei kyetä tekemään päätöstä ja näyttämään tukea Ukrainalle, ei ole ihme, jos Euroopan yli kävellään.
Kolmanneksi: Ukrainaa ravistelee suuri korruptioskandaali, joka heikentää presidentti Zelenskyin ja hänen hallintonsa asemaa ja luottamusta siihen.
Saari pitää myönteisenä, että suuret korruptiotapaukset tulevat julkisuuteen.
– Ongelmahan on, että korruptiota esiintyy, ei niinkään se, että nämä tulevat julkisuuteen.
Saari painottaa, että Euroopan kannattaa tukea Ukrainan hallinnon korruption vastaisia toimia ja pyrkiä varmistamaan, että hallinto kykenee toimimaan entistä tehokkaammin.
– Mutta tietysti tämä on monella tapaa ikävä ajoitus ja viestii siitä, että Ukrainan EU-integraatio ei ole mitenkään helppoa.
Ukrainan ja EU:n väliset liittymisneuvottelut aloitettiin virallisesti kesällä 2024. Ukraina haki EU:n jäsenyyttä helmikuun lopussa 2022.
Saari muistuttaa, että Euroopassa käydään keskustelua Ukrainan tuen jatkamisesta ja on merkkejä, ettei Ukrainan tuki jatku loputtomiin. Korruptiotapaukset vahvistavat epäilyä, että Euroopan tukea valuisi vääriin taskuihin.
– Se on ongelmallista. Euroopan pitää pyrkiä varmistumaan, että etenkin kaikki puolustukseen liittyvä on mahdollisimman vapaata korruptiosta ja että kaikki asiat tutkitaan. On mahdollista, että jonkinlainen ehdollisuus avulle vahvistuu.
Neljänneksi: Venäjä hyökkää Ukrainassa tällä hetkellä vahvasti erityisesti Pokrovskin ja Zaporizhzhjan suunnalla.
Myös Venäjän drooni- ja ohjusiskujen intensiteetti on kasvanut niin, että vuorokaudessa saatetaan iskeä sadoin robottilennokein. Drooni-iskut kohdistuvat pitkälti Ukrainan siviili-infrastruktuuriin, kuten rautateihin sekä sähkön- ja kaasunjakeluverkostoon.
Sodassa on edessä kova talvi.