Ilmailu | Neuvostoliiton huippuhävittäjän kyseenalainen rekordi: Pudotti kaksi isoa matkustajakonetta ja kuuluisan kosmonautin
Neuvostoliitto aseisti aikoinaan satelliittimaitaan ja liittolaisiaan auliisti sotateollisuutensa tuotteilla panssarivaunuista hävittäjäkoneisiin. Jotkut strategisiksi määrittelemänsä huippuaseet se piti kuitenkin itsellään.
Yksi niistä oli Suhoi Su-15 torjuntahävittäjä, joka teki ensilentonsa 30. toukokuuta 1962. Natolta koodinimen ”Flagon” (viinikarahvi) saaneessa koneessa oli edistyksellinen tutka, joka oli luultavasti aikansa paras. Toisin kuin silloiset Nato-hävittäjät, se pystyi havaitsemaan kohteita myös ylhäältä ja alhaalta.
Britannian asevoimat pääsi onnekkaasti tutkimaan koneen tutkaa vuonna 1966, kun samanlaisella tutkalla varustettu Jakovlev Jak-28 -taistelukone putosi Havelsee-järveen Berliinin brittiläisellä sektorilla.
Su-15:n maksiminopeus oli Mach 2,5 ja nousunopeus vaikuttavat 228 metriä sekunnissa eli lähes 14 kilometriä minuutissa. Vaikka koneen ohjaimet olivat herkät ja tarkat, se ei juuri antanut armoa lentäjän virheille. Suorituskykynsä vuoksi sitä kutsuttiin joskus ”miehitetyksi ohjukseksi”.
Pääkaupunki Moskovan ja Neuvostoliiton muiden strategisten kohteiden ilmapuolustukseen tarkoitettu Su-15 oli suunniteltu torjumaan amerikkalaisia B-52 ja U-2 -koneita ja brittiläisiä Valiant- , Vulcan- ja Victor-pommikoneita eli niin sanottuja ’V’-pommittajia. Vaikeammin torjuttavat amerikkalaiset B-58 ja prototyyppiasteelle jäänyt XB-70 jäivät nopeammalle MiG-25:lle.
Entinen Su-15-lentäjä Valeri Shatrov kiittelee Hush Kit -ilmailusivustolla koneensa luotettavuutta, ohjattavuutta ja muotoilun kauneutta.
– Se oli hyvä kone ja poikkeuksellisen luotettava. Sanoin aina, että rakastin sitä kuin naista.
Shatrovin mukaan Su-15:n onnettomuudet olivat hyvin harvinaisia ja johtuivat enimmäkseen inhimillisistä tekijöistä.
– Suhteellisen pitkä runko ja deltasiivet mahdollistivat suuren määrän vaakakierteitä millä tahansa pyörimisnopeudella. Eniten pidin Su-15:ssä sen kyvystä vaativaan taitolentoon täydellä teholla.
Shatrovin mukaan nykyaikaisia navigointijärjestelmiä ei tuolloin ollut, ja navigointi suoritettiin usein hädin tuskin luettavissa olevien käsinkirjoitettujen muistiinpanojen avulla.
Torjuntahävittäjän tehtävässä Su-15 kunnostautui kyseenalaisella tavalla kylmän sodan sotilaallisissa ja poliittisissa paineissa. Koneella pudotettiin kaksi suurta Neuvostoliiton ilmatilaan harhautunutta matkustajakonetta.
Huhtikuun 20. päivänä vuonna 1978 Korean Air Linesin Boeing 707 -kone kääntyi äkkiä jyrkästi etelään ja lensi Huippuvuorten yläpuolelta Barentsinmeren kohdalta Murmanskin alueelle Kuolan niemimaalle Neuvostoliiton ilmatilaan. Syynä oli luultavasti laitevika.
Koneen perään lähetettiin Suhoi Su-15 -hävittäjä, joka ampui konetta kohti kaksi ohjusta. Niistä toinen osui koneen vasempaan siipeen vaurioittaen sitä pahoin.
Sirpaleet puhkaisivat myös rungon, minkä seurauksena yksi eteläkorealainen ja yksi japanilainen matkustaja saivat surmansa. Lisäksi 15 matkustajaa sai vammoja.
Koneen kapteeni onnistui kuitenkin ohjaamaan koneensa pilveen ja tutkakatveeseen ja suorittamaan onnistuneen pakkolaskun Venäjän Karjalaan Louhen Korpijärven kevätjäille.
Neuvostoliiton helikopterit saapuivat seuraavana aamuna paikalle ja pelastivat vilusta hytisevät matkustajat järven jäältä. Matkustajat ja miehistö lennätettiin Murmanskin kautta Pan Amin koneella Helsinkiin, josta he jatkoivat kohti Etelä-Koreaa.
Vielä kuuluisampi tapaus on Korean Air Linesin lento 007:n alas ampuminen 1. syyskuuta 1983 Japaninmeren yllä.
New Yorkista Souliin Anchoragen kautta matkalla ollut kone poikkesi vahingossa Kamtšatkan niemimaan yli Sahalinin saarelle ja joutui siten Neuvostoliiton ilmatilaan.
Neuvostoliiton ilmavoimien Su-15 -hävittäjä ampui matkustajakoneen alas ohjuksella Moneronin saaren lähellä, kun lentäjä sai suoran käskyn johdolta.
Kaikki 269 matkustajaa ja miehistönjäsentä saivat surmansa, mukaan lukien yhdysvaltalainen poliitikko Lawrence ”Larry” McDonald. Välikohtaus kärjisti entisestään Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välejä kylmässä sodassa ja herätti kansainvälistä pahennusta Neuvostoliittoa kohtaan.
Vuonna 2013 entinen kosmonautti Aleksei Leonov paljasti, että ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa käyneen kosmonautti Juri Gagarinin kohtalokkaan lentoturman maaliskuussa 1968 aiheutti liian läheltä Gagarinin konetta lentänyt Su-15 -hävittäjä.
Leonovin mukaan hävittäjä oli luvatta Gagarinin ja tämän MiG-15 -koneen toisen pilotin Vladimir Serjoginin harjoituslennon alueella erittäin pilvisessä lentosäässä. Luvaton hävittäjä oli lentänyt Leonovin mukaan vain 10-15 metrin päästä Gagarinin koneesta.
Leonovin mukaan Su-15:n lentäjä ei nähnyt Gagarinia, mutta hänen koneensa suisti Gagarinin koneen jyrkkään syöksykierteeseen. Alle minuutin kuluttua kone iskeytyi maahan
Aiemmin onnettomuuden oli selitetty johtuneen säähavaintopallon tai lintuparven väistämisestä. Leonov vakuutti kertomuksensa olevan totta ja perustuvan salaisiin onnettomuusraportteihin, jotka hän oli saanut nähdä.
Monia muitakin teorioita turmasta tosin on, koska ”virallinen” totuus tapahtuneesta jäi aikanaan hähmäiseksi.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Su-15 poistettiin yllättäen uuden Venäjän ilmavoimien käytöstä vuonna 1993. Taustalla oli Euroopan tavanomaisia asevoimia koskevan CFE-sopimuksen noudattaminen.
Suurin osa koneista romutettiin edistyneempien torjuntahävittäjien, kuten Su-27:n ja MiG-31:n, tieltä, mutta osa varastoitiin pahan päivän varalle.