Gallupit | Mikä saa seisovan veden liikkeelle? "Omintakeinen profiili saisi näkyä"
Tuoreet kannatusmittaukset kertovat, että perussuomalaisten kannatus nousee, mutta muilla puolueiden jopa hivenen laskee.
Keskiviikkona julkaistussa Helsingin Sanomien kyselyssä perussuomalaiset jäi 12,8 prosentin kannatuksellaan kuitenkin vielä reilusti keskustan taakse neljännelle sijalle. Lokakuun alun Ylen mittauksessa perussuomalaiset oli vienyt kolmannen sijan keskustalta.
Mielipidemittausten asiantuntija Juho Rahkonen sanoo, että mittausten perusteella perussuomalaisten kannatus on palautumassa lähemmäs niin sanottua normaalia. Kunta- ja aluevaalien jäljiltä puolueella oli jonkin aikaa vielä ilmat pihalla.
– Erilaiset taustatutkimukset kuitenkin osoittavat, että perussuomalaisilla on kannatuspotentiaalia. Heitä, jotka voisivat äänestää perussuomalaisia, on ainakin noin 17 tai 20 prosenttia, Rahkonen sanoo.
Hän katsoo, että kannattajat on nyt saatu liikkeelle ravistelulla eli terästäytymisellä viestinnässä.
Asiakkuusjohtajana IroResearch -tutkimustoimistossa työskentelevä Rahkonen on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on ollut hyvin aktiivinen viime aikoina.
Se on teettänyt tutkimuksia ja kirjoittanut pamfletteja, joilla se on onnistunut herättämään julkista keskustelua perussuomalaisille tärkeistä aiheista. Suomen Perusta esimerkiksi teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan SDP on ylivoimaisesti suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa.
Perussuomalaisten kannatuksessa Rahkonen näkee myös Keskisarja-lisää. Puolueen kansanedustajalta ja varapuheenjohtajalta Teemu Keskisarjalta kuultiin tylyä puhetta maahanmuuttajista Ylen A-studiossa elokuussa.
– Ne puheet laittoivat seisovan veden liikkeelle ja saivat muuten passiivisia, nukkumaan jääneitä kannattajia heräteltyä ja ravisteltua.
Rahkonen toteaa, että perussuomalaiset on nyt erottautunut hallituksessa kokoomuksesta myös joissain työmarkkinakysymyksissä ja tullut siten lähemmäksi duunaripuolueen asemaa. Se on ollut tärkeää etenkin ”työmies” Matti Putkoselle, joka onkin palannut vaikuttamaan näihin asioihin puolueen taustalle.
– Kuntavaalien aikaan perussuomalaiset menetti kannattajiaan myös SDP:lle. Liikehdintä liittyy ennen kaikkea työmarkkinakysymyksiin, Rahkonen muistuttaa.
Entäpä keskusta? Miksi keskustan kannatus jää oppositiossa kauas gallupien kärjessä paistattelevasta SDP:stä?
Rahkonen nostaa esiin etenkin sen, ettei keskellä oleva ja porvaripuolueisiin itsekin lukeutuva keskusta muodosta äänestäjien silmissä yhtä vahvaa vaihtoehtoa perussuomalaisten ja kokoomuksen hallituspolitiikalle kuin SDP.
– Toisaalta keskusta kyllä kelpaisi hyvin monenlaisiin hallituskokoonpanoihin, se on selvää, Rahkonen toteaa.
Hän luonnehtiikin Antti Kaikkosen johtamaa puolueetta karavaanariksi.
– Karavaanari on kaikkien kaveri, eli keskusta tuntuu kelpaavan nyt kaikille.
Pitkän linjan keskustapoliitikko, ministerin arvonimen saanut Seppo Kääriäinen toteaa keskustan kannatuksen vakiintuneen mittauksissa ainakin toistaiseksi 14–16 prosentin välille.
– Mutta politiikassa tapahtuu näinä aikoina paljon, ja vasta syksyn jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisista asetelmista puolueet lähtevät eduskuntavaaleihin.
Kääriäinen pitää Antti Kaikkosen ansiona sitä, että keskustan kannatus on nyt noussut 10–11 prosentin kannatuksen tuntumasta.
– Puolueen kuvaa ja toimintaa on pyritty vakauttamaan, ja siinä Kaikkonen on onnistunut.
Kääriäisen mukaan kannatusnousu tästä eteenpäin vaatii kuitenkin jo vähän enemmän.
– Profiilia täytyy olla puolueella. Omintakeista, vahvaa profiilia, hän korostaa.
Kääriäinen sanoo, ettei keskusta ole oppositiossa harrastanut itsetarkoituksellisia irtiottoja.
– Keskustalla on ollut vanhan valtiohoitajapuolueen yleisvastuullista politiikkaa oppositiossakin. Se omintakeinen profiili saisi kyllä näkyä paremmin, siinä varmasti on puoluejohdolla miettimistä.
Kääriäinen kuitenkin sanoo, että välikysymys työttömyydestä oli oikea valinta.
– Se osuu niin herkkään ja tärkeään kohtaan ja on olennainen asia monessakin mielessä. On puhuttava niistä asioista, jotka kansalaisia hiertävät tänä päivänä. Hiertävät, huolestuttavat ja jopa pelottavat.
Kääriäinen painottaa myös terveyspolitiikan, soten ja vanhusten asioiden merkitystä.
– Siellä voi muhia suuriakin muutoksia.
Kääriäisen mukaan keskustan ei sovi silti unohtaa alueellisten kysymysten tärkeyttä.
– Itä-Suomen asiassa saisi olla vähän räväkämpää otetta, hän sanoo.
Kääriäinen näkee poliittisen tilanteen niin, että kannatuksen nopeat ja suuretkin muutokset ylös- tai alaspäin ovat täysin mahdollisia itse kullekin puolueelle.
– Politiikassa tapahtuu paljon isoja asioita eikä vielä olla vaaliasetelmassa. Suuriin muutoksiin voi varautua.
– Sitä pidän hyvin todennäköisenä että nykyinen hallituspohja ei jatka, vaan muutosta on tulossa, Kääriäinen toteaa.