Mauri Kontu joutui palkkaamaan yritykseensä hitsaajat Filippiineiltä – "Työperäinen maahanmuutto on elinehto"
Mauri Kontu, 73, oli tehnyt selvät suunnitelmat Sinikka-vaimonsa ja lastensa kanssa. Hän jättäisi perheyritys Vahteruksen toimitusjohtajuuden, yritys jäisi lapsille ja näin vanhemmat olisivat ensi vuonna jo eläkeläisiä.
Annika Saarikon lähtö eduskunnasta muutti suunnitelmat eläkepäivistä. Varsinaissuomalaisesta varakansanedustajasta tuli syyskuussa keskustan eduskuntaryhmän tuorein ja samalla vanhin kansanedustaja.
– En mää oo mikkään nuori poika enää, Uudenkaupungin Kalannista tuleva Kontu naurahtaa erottuvalla murteellaan.
Eläkkeen lykkääntyminen ei silti tunnu haittaavan. Kansanedustajuus on kiinnostavaa ja keskustan eduskuntaryhmän toiminta sopii insinöörin luonteelle, Kontu kehuu.
– Siellä on hyvä ja innostunut porukka viemässä Suomea eteenpäin.
Kontu kertoo perheestään sanoen, että hänellä on vaimonsa kanssa kaksi elossa olevaa lasta. Kuopus menehtyi tapaturmaisesti 8-vuotiaana.
– Siitä on yli 20 vuotta aikaa, mutta hän on joka päivä mielessä, Kontu kertoo liikuttuen.
Vaalikautta on jäljellä noin puolitoista vuotta, ja Kontu vaikuttaa keskustalaisen Jouni Ovaskan johtamassa liikenne- ja viestintävaliokunnassa.
Asetelmasta tulee mielenkiintoinen, sillä Ovaska vastustaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan kuuluvaa Turun tunnin junaa, mutta Kontu on vahvasti sen kannalla.
– Runkoväylien pitää Suomessa olla kunnossa, ja Turku–Helsinki-rata on yli sata vuotta vanha. Se nyt vaan kerta kaikkiaan pitää pistää kuntoon, hän sanoo.
– Minusta on erikoista, että keskusta sitä jarruttaa.
Kontu muistuttaa, että juna hyödyttää myös pääkaupunkiseudun liepeillä olevia kuntia, joissa on paljon asutusta.

Kontu sanoo ymmärtävänsä, että Länsirata maksaa. Hän vertaa kustannuksia kuitenkin siihen, että viime kaudella Sanna Marinin (sd.) hallitus myönsi kunnille koronatukia noin kolmella miljardilla eurolla.
– Sellaisia rahoja ei ollut merkittynä missään, mutta yhtäkkiä kunnat pelastettiin ja velka tuli valtiolle. Kuntienkin pitäisi ottaa vastuuta silloin, kun on vaikeaa, pitkäaikainen paikallispoliitikko sanoo.
Keskustalaisessa viljelijäperheessä kasvanut Kontu on vaikuttanut valtuustoissa vuodesta 1988 lähtien, ja kuuluu nyt myös Varhan aluevaltuustoon ja -hallitukseen.
Konnun mukaan niin sanottujen runkojohtojen pitää olla kunnossa, oli sitten kyse junasta, maantiestä tai vaikkapa sähkö- tai vesijohdosta.
– Niihin runkojohtoihin sitten liitytään eri tavoin.
Kontu ajaa Varsinais-Suomessa myös lähijunaliikenteen asiaa.
– Uudestakaupungista menisi lähijuna Turkuun kerran tunnissa. Siihen meillä on aika vahvat suunnitelmat.
Suomen surkea talous- ja työllisyystilanne tarvitsee kipeästi lisää sellaisia keskisuuria yrityksiä kuin Vahterus.
Mutta kaikki eivät voi olla yrittäjiä eikä pidäkään, Kontu toteaa.
– Tämmösii taivaanrannan maalarei ei voi kaik olla, hän letkauttaa.
Lämmönsiirtimiä valmistava yritys työllistää Suomessa noin 500 ja ulkomailla 100 henkilöä, tuotteet myydään pääosin ulkomaille.
Lämmönsiirtimiä tarvitaan teollisuuden, energia-alan ja kylmätekniikan käyttöön. Lämmönsiirrin siirtää lämpöä esimerkiksi jääkaapin sisältä ulkoilmaan.
Yrityksen alku oli vaatimaton. Kolme ihmistä pystytti toimipisteen entiseen sikalaan sen jälkeen, kun Mauri Konnun työt energia-alan diplomi-insinöörinä olivat loppuneet Rauma-Repolan telakalla laman seurauksena.
Sinikka-vaimo oli Vahteruksen ensimmäinen toimitusjohtaja. Vaimon merkitystä ei voi korostaa liikaa, Mauri Kontu sanoo.
– Hän vastasi taloudesta, laski rahat ja piti huolen, että en kuluta kaikkea.
Läpimurtotuotteeksi muodostui hitsattu lämmönsiirrin, jossa ei käytetä herkästi kuluvaa tiivistettä.
Vanhan sikalan kohtaloksi koitui jo parin vuoden jälkeen tulipalo, ja Vahterus muutti entisen meijerin tiloihin. Siellä se toimii edelleen, mutta tiloja on joka toinen vuosi laajennettu.
– Meillä on ollut 17 rakennushanketta ollut 35 vuoden aikana. Halleja on nyt 3,5 hehtaarin verran.
Kontu kannustaa pk-yrityksiä kasvuun.
– Täytyy tietysti uskoa omaan tekemiseen, mutta kyllä siinä onneakin tarvitaan. Tietty määrätietoisuus ohjaa.
Kontu sanoo, että maailmalla on 25 miljardin dollarin vuotuiset markkinat lämmönsiirtimille, joita tarvitaan energiansäästössä.
– Tähän alaan liittyvien komponenttien tarve kasvaa voimakkaasti. Tuotteet vaativat kehittämistä joka päivä.
Vastaaville suomalaisille yrityksille riittää yleensä ostajia siinä vaiheessa, kun ne lähtevät kasvuun.
– Ulkomaiset yritykset ovat ostaneet monta hyvää firmaa. Lopputulos on melkein poikkeuksetta se, että valmistus siirtyy Suomesta muualle.
Konnun mukaan Vahterus haluaa kuitenkin jatkaa suomalaisena perheyrityksenä oman porukan kanssa.

Lämmönsiirtimien valmistus vaatii tarkkaa hitsaustaitoa. Sitä ei löydy Suomesta riittävästi, Kontu harmittelee.
– Hitsaaminen on hyvää työtä ja siinä on hyvä palkka, mutta nuoret katsovat kokkilinjoja, hän muotoilee.
Vahterus palkkasi Filippiineiltä 60 hitsaajaa kaksi vuotta sitten.
– Filippiiniläiset osaavat hitsata ja puhua englantia. Heidän perheensä tulivat myös Suomeen, Kontu kertoo.
– Meille työperäinen maahanmuutto on elinehto. Suomalaisessa konepajateollisuudessa ei varmasti ole firmoja, joissa näin ei ole, hän jatkaa.
Hitsauskoulutusta tarjotaan myös Vahteruksella. Kauanko koulutus kestää?
– Sanotaan, että toiset hitsarit eivät opi vuodessa ja toisilla menee kaksi kuukautta. Se riippuu kädentaidoista.
Kontu haluaa keskustasta taas yrittäjien puolueen. Hän kokee, että tämä maine on saanut kolauksen.
– Meidän täytyy nyt palauttaa yrittäjien usko keskustan voimaan.
Kontu oli keväällä 2019 itsekin sitä mieltä, että keskustan kannatti mennä vasemmisto-keskustalaiseen hallitukseen Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen jälkeen. Konnulle riitti yksi syy, maakunta- ja sote-uudistus.
– Ajattelin, jos uskomme siihen uudistukseen, niin hallitukseen pitää mennä riskeistä huolimatta. Suomi tarvitsee keskustan, joka ajaa suomalaisten asiaa, ja kavereita pitää silloin olla vasemmalla ja oikealla, hän näkee.
Keskustan heikko kaupunkikannatus on asia, josta Kontu on huolissaan. Hän pitää kaupunkilaistenkin asioiden ajamista puolueen kohtalonkysymyksenä.
On selvää, että keskustan pitää olla yleispuolue, Kontu linjaa.
– Kaupungistuminen on voimakasta. Varsinais-Suomessakin Turku on ainoa, joka kasvaa.
Kontu mainitsee Suomen taloustilanteen pahimpana ongelmana sen, että valtio elää yli varojensa julkisten palveluiden vuoksi.
– Me emme pysty tuloilla kattamaan kaikkia niitä menoja. Siihen on pakko puuttua, ja se tekee kipeää.
Kontu peräänkuuluttaa ihmisten vastuuta omasta elämästään.
– Ihmisten täytyy olla myös itse aktiivisia, valtio ei ole hoitolaitos, hän sanoo.
Kontu esittelee oman yrityksensä työntekijöille usein triangelia, jossa on kolme kulmaa. Yhteen niistä kuuluvat perhe ja muut läheiset. Toisessa kulmassa on hyvinvointi eli se, miten ihminen syö, juo, liikkuu ja harrastaa.
Kolmas kulma on työ.
– Kaksi ensimmäistä kulmaa kuuluvat henkilökohtaisesti jokaiselle työntekijälle. Jos ne ovat kunnossa, työkin onnistuu. Työ on vain kolmasosa elämästämme, ja siitä työnantaja vastaa.
– Kaikki 600 työntekijäämme tietävät, mikä on Maurin triangeli, Kontu kertoo hymyillen.
Vuoden 2023 eduskuntavaalit olivat Konnun ensimmäiset. Vastausta ei vielä heru siihen, hakeeko hän jatkoa kansanedustajana.
– Opettelen vielä tätä työtä, katsotaan ensin, mitä tästä tulee.