Keskustan Lohi: Hallitus unohti kasvu- ja työllisyystoimet – "Tassut on nostettu pystyyn"
Hallituksen budjettiriihen suurin ongelma on kasvu- ja työllisyystoimien puute, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) Suomenmaalle.
Orpon hallitus julkisti myöhään tiistai-iltana esityksensä valtion ensi vuoden budjetiksi. Riihessä hallitus löysi sovun miljardiluokan säästöistä vuosille 2026 ja 2027.
Lohen mukaan hallituksen esityksessä ei yllättänyt oikein mikään. Suurin harmi hänen mielestään on se, ettei siinä oikein edes yritetä löytää piristysruisketta surkeaan taloustilanteeseen.
– Väistämättä tulee mieleen, että hallituksella on nyt eväät on syöty ja henkisesti tassut on nostettu pystyyn. Tästä sitten koitetaan vain liukua kohti eduskuntavaaleja.
– Hallituksen energia taisi mennä rasismiriiheen, kun sen piti alkaa keskustelemaan asioista, joiden pitäisi olla kaikille sivistyneille suomalaisille aikuisille itsestäänselvää, hän kuittaa.
Lohi sanoo odottaneensa hallitukselta keinoja etenkin kasvavien työttömyyslukujen kohentamiseen.
Hallitus tavoitteli tällä vaalikaudella noin sataatuhatta uutta työpaikkaa, mutta tähän mennessä työttömiä on tullut 60 000 lisää.
Budjettiriihessä ei Lohen mukaan tullut esiin mitään sellaisia keinoja, joilla tilanne voisi helpottua. Sen enempää sieltä ei tullut toimia, jotka kannustaisivat yrittäjiä investoimaan tai lisäisivät kuluttajien ostovoimaa.
– On totta, että ostovoima paranee tuloverotuksen alentamisen johdosta varsinkin erittäin korkeissa tuloluokissa, mutta työttömyysvakuutusmaksun korotukset syövät pieni- ja keskituloisten ostovoiman paranemisen lähes olemattomiin, Lohi summaa.
– Suomi kaipaisi nyt pientä ravistelua, että me saisimme seisovat vedet liikkeelle ja talouden kasvamaan. Mutta mitään sellaista tässä riihessä ei valitettavasti tullut, hän lisää.
Keskusta olisi Lohen mukaan laittanut budjettiriihessä paukkuja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen.
Lohi uskoo, että niiden investointi- ja kasvuhalukkuuden rohkaiseminen olisi selkeä taloutta vahvistava toimi.
– Hallituksen verokannustimet ja muut toimet kohdistuvat kuitenkin vain suuryrityksiin, hän harmittelee.
Lohen mielestä hallituksen olisi pitänyt tehdä rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi niin, että yritysten sisään jätettäviä voittoja, jotka käytetään investointeihin, verotettaisiin huokeammin kuin niitä, jotka jaetaan ulos.
– Se olisi ollut edullista julkiselle taloudelle ja sillä olisi ollut aidosti myös käyttäytymisvaikutuksia.
Keskusta olisi hänen mukaansa miettinyt parempia keinoja myös pysähdyksissä olevan rakennusalan tilanteen helpottamiseen. Korjausrakentamista olisi voinut esimerkiksi sysätä kasvuun kotitalousvähennyksen avulla.
– Olen pettynyt, ettei hallitus löytänyt oikein mitään sellaista isompaa, joka muuttaisi rakennusalan surkeaa suuntaa, Lohi sanoo.
Hallituksen tekemiä miljardiluokan säästöjä Lohi ei halua lähteä yksityiskohtaisesti ruotimaan, vaikka monista voisi olla myös eri mieltä.
Hän sanoo ymmärtävänsä, että nykyisessä taloustilanteessa sopeutustoimia on pakko tehdä. Niiden vastapainoksi pitäisi kuitenkin löytää myös keinoja, jotka kohentaisivat taloutta. Muuten talouspolitiikasta tulee pelkästään näivettävää.
Lohi huomauttaa, että sopeutustoimista hyvin iso osa on kertaluontoisia. Sellaisiksi hän mainitsee esimerkiksi valtion asuntorahastoon tai eläkerahastoon kohdistuvat toimet.
– Nämä eivät ole pysyviä sopeutustoimia, vaan kertaluontoisia tasesiirtoja, jotka eivät julkisen talouden velkaantumiseen käytännössä vaikuta.
Yhtenä huolenaiheena Lohi haluaa kuitenkin nostaa esiin hallituksen päätöksen nostaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.
Lohen mukaan se vaikuttaa etenkin Pohjois-Suomeen. Hän sanoo, että että 65 prosenttia Metsähallituksen metsistä sijaitsee Lapissa ja lopustakin yli puolet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella.
– Se tarkoittaa, että hakkuupaineet keskittyvät sinne. Se taas tarkoittaa, että näillä alueilla joudutaan kenties hakkaamaan yhä nuorempaa metsää, jotta voidaan tulouttaa enemmän. Se ei välttämättä ole kovin viisasta.
Lohi huomauttaa, että samaan aikaan monien Metsähallituksen luontopalveluiden infrastruktuuri rapistuu ja kaipaisi kipeää korjausta.
– Tämä vähän huolettaa tuolla pohjoisessa, että miten asia aiotaan nyt hoitaa.
Kiitoksen aiheitakin Lohi hallitukselle löytää.
Hän sanoo olevansa tyytyväinen, ettei järjestökenttään kohdistunut enää uusia leikkauksia, vaikka valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuussa julkaiseman säästölistan perusteella olisi voinut toisin olettaa.
Erityisen viisaana tekona Lohi pitää sitä, että hallitus päätti palauttaa yksityislääkärien Kela-korvauksen 30 eurosta kahdeksaan euroon.
Hallitus nosti aiemmin Kela-korvauksen juuri 30 euroon. Se nosti huomattavasti kuluja, mutta lisäsi ihmisten käyntejä yksityisellä lääkärillä vain vähän.
– Hallitus viimein tunnusti, että se on tehnyt asiassa ison virheen. On hyvä asia, että hallituksessa uskallettiin nyt katsoa peiliin ja perua virheeksi osoittautuneen päätöksen.