Urheiluhistoria | Tappavasta katseesta syntyi suomalainen legenda – Mutta pitikö se oikeasti paikkaansa?
Se oli tiukka katse, jonka televisokatsojatkin panivat merkille. Meneillään oli Göteborgin MM-kisojen miesten 50 kilometrin kävely vuonna 1995. Matkaa oli taitettu kovassa helteessä jo reilut 35 kilometriä.
Suomen Valentin Kononen oli saanut karkumatkalle lähteneen Kiinan Zhao Yongshengin kiinni. Muut olivat jääneet kaksikon kyydistä. Kononen tuijotti Zhaota itsevarman oloisesti.
Se tuntui purevan. Zhao alkoi hiipua ihan silmissä, hetken perästä hän alkoi jäädä kauas Konosen selän taakse. Suomalaisissa kisakatsomoissa hurrattiin.
Loppu on historiaa. Zhao pyörtyi suorilta jaloilta asfalttiin, Kononen käveli maailmanmestarina Göteborgin Ullevi-stadionille. Hopealle tuli Italian Giovanni Perricelli ja pronssille Puolan Robert Korzeniowski.
Maalissa Kononen otti juoksuaskelia ja lähti kunniakierrokselle. Legenda hänen tappavasta katseestaan oli syntynyt.
Yleisurheilun vuoden 1995 MM-kisojen alkamisesta on kulunut nyt tasan 30 vuotta.
Suomalaisittain nuo kisat muistetaan juuri Konosen kävelystä. Se iski sopivasti tarinaan suomalaisesta sisusta, jolla puserretaan läpi helteisten katujen ja nujerretaan viimeiset vastustajat henkisesti pelkillä silmillä.
Ehkä Konosen MM-kulta oli sopivaa jatkoa myös aiemmin keväällä voitetulle, historian ensimmäiselle leijonien MM-kullalle. Sekin voitto saavutettiin Ruotsissa, Tukholman Globenissa.
Mutta nujertuiko Zhao todella pelkästä katseesta?
Kononen sanoi vuonna 2017 Ilta-Sanomille, ettei tilanne välttämättä mennyt aivan niin. Konosen mukaan hän ei oikeastaan edes katsonut Zhaota, vaan kuunteli.
– Kuulin, että hän huohotti paljon. Kun juoksija tai kävelijä huohottaa, hän on ylittänyt aerobisen kynnyksen ja alkaa polttaa hiilihydraatteja nopeasti. Sellaista ei jaksa kauaa, Kononen selvensi IS:lle.
Kononen kertoi miettineensä, kiihdyttäisikö hän vauhtia. Zhao vaikutti kuitenkin hengityksen perusteella niin väsyneeltä, että Kononen päätteli sen hetkisen vauhdin riittävän.
Niin kävikin. Kiinalainen jäi. Syy siihen oli se, että Kononen oli sillä hetkellä yksinkertaisesti vain paremmissa voimissa.
Suomi saavutti Göteborgin MM-mittelöistä kaikkiaan kolme mitalia, yhden kutakin väriä.
Konosen kullan lisäksi Mika Halvari nappasi hopeaa miesten kuulantyönnössä, Mikaela Ingberg kiskaisi puolestaan yllätyspronssia naisten keihäänheitossa.
Suomi oli lähellä myös toista kävelymitalia, kun Sari Essayah taisteli pronssista naisten 10 kilometrillä aivan kalkkiviivoille saakka.
Venäjän Jelena Nikolajeva paineli kuitenkin Essayahista ohi loppusuoralla. Suomalaisten mielestä Nikolajeva sortui ohituksessaan kiellettyihin juoksuaskeliin.
Suomi teki asiasta protestin, mutta tuomariston mielestä valitus oli aiheeton. Nikolajeva sai pitää mitalinsa ja kaksissa edellisissä arvokisoissa kultaa voittaneen Essayahin oli tyytyminen neljänteen sijaan.
MM-kultaa voittanut Kononen saavutti urallaan kaikkiaan kolme arvokisamitalia. Kaksi vuotta ennen Göteborgia hän käveli MM-hopeaa Saksan Stuttgartissa.
Vuonna 1998 Kononen taisteli EM-hopealle.
Göteborgin MM-hopea jäi puolestaan Mika Halvarin ainoaksi ulkoratojen arvokisamitaliksi. Pronssia tuonut Mikaela Ingberg saavutti urallaan vielä kaksi EM-pronssia vuosina 1998 ja 2002.
Sari Essayah saavutti kilpaurallaan MM-kullan, EM-kullan ja MM-pronssin. Hän on nykyinen maa- ja metsätalousministeri sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Göteborg isännöi yleisurhelun arvokisoja myös vuonna 2006. Tuolloin siellä järjestettiin EM-kilpailut.