Miten pitkä hellejakso vaikutti marjasatoihin? – "Ovat kyllä joutuneet kävelemään aika lailla"

Pitkällä ja kuumalla hellejaksolla on ollut vaikutukset myös marja- ja sienisatoon. Etenkin suomuuraimen eli hillan tai lakan osalta helle vauhditti marjojen kypsymistä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola.

– Alkukesä oli aika kylmä ja kukinta oli myöhäisemmässä kuin yleensä, mutta helle kiritti marjat kypsymään.

Edes viikkoja kestänyt helleputki ei kuitenkaan pyyhkinyt pois kylmän alkukesän vaikutuksia, minkä vuoksi suomuuraimen sato on ollut suuressa osassa maata heikko. Suomuurainta on poimittu paikoitellen hyvin kuitenkin Savon, Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueella.

– Muualla maassa sato on jäänyt heikoksi ja suomuuraimen poimijat ovat kyllä joutuneet kävelemään aika lailla, jotta ovat saaneet kippoja täyteen.

Mustikka on lähempänä tavanomaista satoa. Peltolan mukaan Etelä-Suomessa sato on ollut paikoin jopa hyvää, Pohjois-Suomessa puolestaan vähän heikompaa.

Peltolan mukaan hellejakson aikana esiintyneet, pääosin kuuroluonteiset sateet estivät monin paikoin sen, että kuivuudella olisi ollut tuhoisia seurauksia mustikkasatoon. Kuitenkin myös sellaisia paikkoja on, joissa sateita ei ole näkynyt. Hyvin kuivaa on ollut esimerkiksi Itä-Suomessa Pohjois-Karjalassa.

– Helle ja kuivuus ovat näillä paikoilla pienentäneet mustikkasatoa. Kun marjasta on kuitenkin 80 prosenttia vettä, niin jos vettä ei ole, se näkyy totta kai marjasadossa.

Aiemmin kesällä uutisoitiin mustikanlaikkupikari-sienen leviämisestä, ja sen kerrottiin tuhoavan mustikkasatoa. Mustikanlaikkupikari muuttaa mustikan varvun kuivahtaneeksi ja elottomaksi, minkä seurauksena sen yhteyttäminen heikkenee ja marjantuotanto estyy.

Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-sivustolle sienestä tehtyjen havaintojen määrä kasvoi uutisoinnin jälkeen räjähdysmäisesti. Kansalaiset ovat tehneet tämän kesän aikana sienestä jo yli 360 havaintoa.

Peltolan mukaan mustikanlaikkupikarin aiheuttamat tuhot mustikkamättäillä ovat kohtuullisen paikallisia ilmiöitä. Peltolan tiedossa ei ole, että sieni olisi vaikuttanut valtakunnallisesti kesän mustikkasatoon.

– Tietenkin se harmittaa silloin, jos se iskee juuri sinne hyvälle mustikkapaikalle, mistä on tottunut hakemaan marjansa.

Puolukan osalta kypsymistä odotellaan vielä useamman viikon ajan. Ensimmäiset niin sanotut hyytelöpuolukat päästään poimimaan elokuun lopussa.

– Ensimmäisenä kypsyvät puolukat menevät yleensä hilloihin ja hyytelöihin. Mehupuolukat eli ne makeimmat puolukat poimitaan sitten vähän myöhemmin.

Mustikkaa ja suomuurainta myöhemmin kukkivan puolukan pölytys onnistui Peltolan mukaan hyvin ja kukkia sekä raakileita näytti olevan jo aivan mukavasti. Peltola arvioi, että puolukkasadosta olisi tulossa hyvä.

Hellejakson kuivuudella on ollut vaikutukset myös vielä alkukesästä todella lupaavalta näyttäneeseen sienisatoon.

– Siellä, missä helle on ollut tosi paahtavaa ja vettä ei ole tullut, kuumuus on vaikuttanut sadon määrään. Sieniä toki on, mutta sitten myös sienituholaisia on ollut paljon, kertoo Marttojen sieniasiantuntija Tuija Biskop.

Biskop on kuitenkin luottavaisin mielin sadon suhteen, sillä alkukesän olosuhteet olivat todella suotuisat. Lisäksi tällä hetkellä laajasti koko maassa esiintyvät sateet vauhdittavat sienirihmaston itiöemien nousemista maan päälle.

Biskop huomauttaa, että sienestyskausi on vasta aluillaan, sillä sienisato jatkuu ihan pakkasten tuloon asti ja joidenkin sienilajien osalta vielä sen jälkeenkin.

– Meillä täällä keskellä Suomea ja pohjoisemmassa sienisadon sesonki alkaa vasta elokuun puolella. Nyt kun sateita on tullut sopivasti, niin uskon, että saadaan satoa sinne syyskuun lopulle asti ihan perussienistäkin, kertoo Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtajana toimiva Biskop.

Lämpimällä jaksolla on ollut vaikutukset siihen, että edelleen voi esiintyä sieniä, joita normaalisti olisi poimittu jo aiemmin.

Biskopin mukaan Suomen kokoisen maan kohdalla on hankala arvioida, mitä sieniä metsissä esiintyy nyt runsaiten, koska eri puolella maata vastaus kysymykseen vaihtelee.

– Sienimetsä on sellainen, että siellä kannattaa käydä parin kolmen päivän välein, koska aina niitä uusia sieniä siellä nousee.