Eläkeikärajan laskeminen aikaisti eläköitymistä kannustimista huolimatta
Eläkeikärajan laskeminen vuonna 2005 aikaisti suomalaisten jäämistä työeläkkeelle, vaikka samalla työuran pidentämiseen kannustettiin taloudellisilla kannustimilla, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) raportti.
Laitos tutki vuoden 2005 eläkeuudistusta. Siinä lakisääteinen 65 vuoden eläkeikä korvattiin joustavalla 63–68 vuoden eläkeiällä, joten vanhuuseläkkeen alaraja laski kahdella vuodella.
Samalla suomalaisia kannustettiin jatkamaan työntekoa aiempaa vanhemmiksi korkeammilla eläkekarttumilla.
Kannustimista huolimatta eläköityminen lisääntyi merkittävästi vanhuuseläkkeen alarajalla. Uudet kannustimet tukivat työssä jatkamista, mutta niiden merkitys eläköitymispäätöksiin oli vähäinen eläkeiän muutokseen verrattuna.
Tutkimuksen tilasi ja rahoitti Työeläkevakuuttajat Tela. PT:n ja Telan edustajat toteavat yhteisessä tiedotteessa, että selvitys osoittaa eläkeiän nostamisen olevan vaikuttavin keino pidentää työuria.
– Kun eläkeikää muutetaan, siitä tulee nopeasti normi, jota ihmiset seuraavat, sanoo PT:n tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen sanoo tiedotteessa.
Kanninen laati tutkimuksen yhdessä vanhemman tutkijan Terhi Ravaskan kanssa.
Vaikka eläkeiän nostaminen voisi pidentää työuria edelleen, tutkijoiden mukaan tulisi myös selvittää sen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.
– Hyvinvointia, hyvää vanhuutta ja yhteiskunnan parantamista ei kuitenkaan pidä unohtaa näissä päätöksissä, Kanninen toteaa tiedotteessa.
Tutkimus selvitti myös sitä, miten osa-aikaeläkeiän laskeminen vaikutti työuriin. Selvityksen mukaan se ei keskimäärin pidentänyt työuria, mutta lisäsi jonkin verran heikosta terveydestä kärsivien työssäjaksamista.
Eläköitymisjärjestelmää on sittemmin päivitetty vuonna 2017 voimaan astuneessa eläkeuudistuksessa, joka nosti alinta eläkeikää ja kiinnitti sen elinajanodotteisiin.