Laatokan järvilohi pääsee vapaana virtaavaan Hiitolanjokeen – Tiilikainen vetosi salassa Jasper Pääkköseen yksityisen rahoituksen hankkimiseksi

Äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle turvataan esteetön nousu Hiitolanjokeen purkamalla joen voimalaitospadot.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on tehnyt sopimuksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten lunastamisesta. Niiden välissä oleva Lahnasenkosken voimalaitos on jo säätiön omistuksessa.

Sopimuksen myötä kaikki kolme patoa puretaan, ja niiden alta vapautuvat kosket kunnostetaan mahdollisimman luonnontilaisiksi. Laatokan järvilohen Suomen-puoleiset lisääntymisalueet jäivät voimalaitospatojen taakse lähes sata vuotta sitten.

– Hiitolanjoessa esiintyy maamme ainoa luonnonvaraisesti lisääntyvä järvilohikanta. Koskien ennallistaminen tukee Suomen ja Venäjän välisen rajavesisopimuksen noudattamista mahdollistaen vaelluskalojen vapaan kulun lisääntymisalueille. Vaelluskalakantojen suojelun lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa jokialueen virkistys- ja matkailuarvoa, sanoo maa- metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Leppä tapasi tänään Rautjärvellä keskeisiä Hiitolanjoen vesistöalueen toimijoita ja tutustui Hiitolanjoen koskien ennallistamissuunnitelmiin.

Hankkessa mukana olevan WWF:n ohjelmapäällikön Sampsa Vilhusen mukaan kyseessä on sekä kokoluokaltaan että merkitykseltään täysin ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa. Järvilohen elämän edellytykset paranevat merkittävästi.

Koskien kunnostaminen aloitetaan heti tänä kesänä. Hanke etenee vaiheittain ja viimeisen kosken, Ritakosken, ennallistaminen toteutetaan vuonna 2023.

Vaelluskalojen suojelussa vuosia aktiivisesti vaikuttanut näyttelijä Jasper Pääkkönen kertoo Facebookissa , että hankkeen rahoitus junailtiin kokoon ripeästi ja salassa.

Pääkkönen kertoo saaneensa keväällä silloiselta ympäristöministeriltä Kimmo Tiilikaiselta (kesk.) luottamuksellisen puhelun asiasta.

Tiilikainen oli pyytänyt Pääkköseltä kiireellistä apua hankkeen rahoituksessa, koska valtion rahaa ei voi käyttää ilman yksityisrahoitusosuutta, jota tarvittaisiin puoli miljoonaa tai vähintään 350 000 euroa muutamassa päivässä. Rahat saatiin kokoon.

Kiitos @JasperPaakkonen mahtavasta yhteistyöstä ja panoksestasi Hiitolanjoen vapauttamiseksi. Yli 20 vuotinen haave toteutui! Kiitos @JariLeppa ja @PetteriOrpo kun hoidimme lisäbudjetissa valtion rahat. Kiitos @RikuEskelinen ja @tepposakkinen https://t.co/rUwg1NCZMF

— Kimmo Tiilikainen (@Tiilikainen) July 23, 2019

WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan Hiitolanjoen vapautuminen on hieno menestystarina.

– Olimme parikymmentä vuotta sitten rahoittamassa vedenalaisten rakenteiden purkamista rajavyöhykkeellä, ja nyt saamme olla mukana, kun joki vapautuu vaellusesteistä kokonaan. Nostan hattuani paikallisille toimijoille, jotka ovat väsymättömästi ajaneet Hiitolanjoen vapautumista kaikkien näiden vuosien ajan, Luukkonen sanoo.

WWF:n mukaan Hiitolanjoesta purettavat voimalaitokset ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä Suomen energiantuotannolle.

WWF:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomen vesistä puretaan turhat, käytöstä poistuneet ja energiantuotannolle merkityksettömät voimalat uhanalaisten vaelluskalakantojen palauttamiseksi.

– Jos kaikki alle viiden megawatin tehoiset vesivoimalaitokset poistetaan, vesivoimapadoista vapautuu 18 kokonaista vesistöä eli tuhansia kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille, Vilhunen sanoo.

Valtion osallistumien hankkeeseen on osa Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa. Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat.

Myös Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut käynnistämään kansallisen vaelluskalaohjelman, jolla jatketaan toimenpiteitä vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. Ohjelmaa valmistellaan tulevana syksynä.