Uudellamaalla halutaan eroon alueiden vastakkainasettelusta ja toivotaan keskustalta huomiota nuorille vaikuttajille – "Antakaa nuorille tilaa ja kuunnelkaa, mitä heillä on asiaa"
Uudenmaan keskusta odottaa uudelta hallitukselta jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle ja tarkalle taloudenpidolle. Se on ainoa tae uusille panostuksille, piiri linjaa kannanotossaan.
– Ilmasto on tämän hallituskauden yksi kärkiteema, halusimme tai emme. Uudenmaan Keskusta katsoo, että Suomen pitää keskittyä ilmasto-osaamisen vientiin sinne, missä ongelmat ovat suurimpia. Kotimaassa tulee kehittää jo hyväksi todettuja ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja edelleen, mutta siten, että niistä mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset jakautuvat tasaisesti maamme asukkaille.
Uudenmaan piirin keskustaväki kokoontui keskiviikkona vuosikokoukseen Kauniaisissa. Kokousväkeä puhuttivat sekä menneet että tulevat vaalit, kuin myös keskustan tila ja hallitusneuvottelujen kysymykset.
– Keskusta on saanut hallitusneuvotteluissa nyt sellaisen aseman, että kynnyskysymyksistä toivottavasti pystytään pitämään kiinni ja saadaan edistettyä keskustalaista politiikkaa, keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen arvioi.
Ehkä eniten keskustelua herätti aluepolitiikan tulevaisuus ja alueiden vastakkainasettelu.
– On muistettava, että kun tehdään esimerkiksi uusmaalaista politiikkaa, se ei ole jakoa kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan. Tällaista vastakkainasettelua on turha pitää yllä, mutta jopa me keskustalaiset syyllistymme siihen. Kuilua asuinpaikkojen välille on turha luoda, eikä jako ole läheskään aina kovin selkeäkään. Onko esimerkiksi haja-asutusalueella Porvoossa asuva maalainen vai kaupunkilainen, Outi Lankia kysyi.
– Pitää muistaa, että keskustalainen puhe koko maan ja kaikkien alueiden puolella olemisesta tarkoittaa myös pääkaupunkiseutua. Välillä se tuntuu unohtuvan, Aili Pesonen sanoi.

Hallitusneuvotteluihin paikalla olevat puoluejohdon edustajat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen saivat uusmaalaisilta vahvaa osviittaa.
– Vihreiden mantraa ympäristölle haitallisista tuista vastaan on syytä taistella neuvotteluissa. Sillä puheella ei ole juuri sisältöä, Taneli Kalliokoski evästi.
– Työvoiman liikkuvuus Suomessa on nykyään heikkoa. Toisaalla on työttömyyttä, toisaalla pulaa työvoimasta, esimerkiksi Itä-Suomessa ei tahdo löytyä metallimiehiä avoimille paikoille. On hieman erikoista, ettei asuinpaikkaa pysty vaihtamaan työpaikan mukana, Jorma Pappila pohti.
Sara Saramäen huolena oli työn ja perheen yhdistämisen vaikeudet.
– Etenkin osa-aikaisen työn tekeminen on perhevapaiden yhteydessä on aika vaikea yhtälö. Työnantajakustannukset ovat vanhempainvapaalta osa-aikaiseen työhön palkkaamisessa liian kalliit, joten politiikassa on löydettävä asiaan ratkaisuja.
Keskustan tarve uusien kasvojen esiin nostamiselle huomioitiin myös laajasti.
– Meidän on tartuttava tähän resurssiin, mikä meillä on. Vaaleissa oli useita menestyneitä, nousevia ehdokkaita, jotka meidän kannattaa nyt nostaa piikkipaikoillemme, Raija Kallioinen sanoi.
– Antakaa nuorille tilaa ja kuunnelkaa, mitä heillä on asiaa! Meidän nuoret osaavat asioita, he rakentavat itselleen elämää ja samalla myös pitävät meistä ”vanhoista horiskoista” huolta, Tuulia Koskinen painotti.
Inna Kallioista ihmetytti nuorkeskustan puuttuminen hallitusneuvotteluista.
– Jos haluamme nostaa keskustan kannatuksen kuopasta ja kirkastaa puolueen linjaa, on saatava lisää nuoria mukaan ja aktivoida nuoria paremmin mukaan puolueen toimintaan. Minkä takia nuorten osaaminen heitettiin hukkaan, eikä hallitusneuvotteluihin kutsuttu mukaan nuorkeskustan edustajia, kuten niin moni muu puolue teki?
Paikalla olleet puoluejohdon edustajat Kulmuni ja Kaikkonen vastasivat, että puolueen kaikki kansanedustajat, myös nuoremmasta polvesta ovat mukana neuvotteluissa, mutta neuvottelijat myös kasattiin kokoon melko nopealla aikataululla, sillä neuvotteluihin meneminen oli lopulta nopea ja yllättävä ratkaisu.
Kannanotossaan Uudenmaan piiri haluaa muistaa myös eurovaalien tärkeyden. Piiri kannustaa keskustaväkeä aktivoitumaan vaaleissa ja kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.
– EU on rauhan ja yhtenäisyyden unioni, jonka avulla mahdollistetaan ja luodaan yhteistä kehitystä ja vakautta. Yhdessä EU-maat ovat enemmän. EU:n kautta Suomi voi vaikuttaa suuriin tärkeisiin asioihin maailmalla.