Keskustalaiset löysivät monta syytä vaalitappioon
Keskusta ruoti puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina rökäletappionsa syitä.
Puolueväki oli yhtä mieltä siitä, että vaalitappion syyt on käytävä puolueen sisällä läpi avoimesti ja umpirehellisesti.
Vaalitappion käsittely on keskustalle tuttua puuhaa. Puolue on viime vuosikymmenien aikana joutunut luomaan monta kertaa nahkansa uudelleen hävittyjen vaalien jälkeen.
Tässä työssä keskusta on onnistunut loistavasti muiden puolueiden yllätykseksi ja pettymykseksi.
Auringonlaskupuolueeksi tuomittu keskusta on löytänyt aina lääkkeet puolueen uudelleenrakentamiseksi.
Vanhoista kokemuksista voi tällä kertaa olla jopa suoranaista apua keskustan jälleenrakentamisessa. Ne antavat puolueväelle myös uskoa paremmasta tulevaisuudesta.
Ennenkin on noustu.
Keskusta jäi puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan vaalikeskusteluissa ääripäiden väliin. Tämä näkyi vahvasti muun muassa maahanmuutto- ja ilmastonmuutoskeskustelussa.
Keskustan maltilliset näkemykset eivät innostaneet äänestäjiä.
Perussuomalaisten ja vihreiden räväkät, kansaa kosiskelevat ja osin pelotteluun perustuvat näkemykset upposivat äänestäjiin sen sijaan paljon paremmin.
Talous- ja työllisyysasiat, joilla keskusta profiloitui vuoden 2015 voitollisissa eduskuntavaaleissa, eivät tällä kertaa kiinnostaneet äänestäjiä.
Tämä konkretisoitui keskustan kohdalla ikävimmällä tavalla Kainuussa.
Ankaran itsekritiikin keskellä keskustalaisten on kuitenkin hyvä muistaa, että puolue ei ole koskaan niin hyvä tai huono, mitä vaalitulos antaa ymmärtää.
Maakunnan työttömyyden puolittamisesta ja miljardi-investoinneista huolimatta keskusta jäi ensimmäistä kertaa itsenäisyyden aikana ilman omaa kainuulaista kansanedustajaa.
Yhdeksi vaalitappion syyksi Sipilä nosti itsensä. Hän sanoi olleensa rasite puolueen kannatukselle.
Puoluevaltuuston puheenvuoroissa puheenjohtajaa ei kuitenkaan arvosteltu, vaan häntä kiiteltiin lähes joka puheenvuorossa hyvästä työstä.
Keskustalla on kova tarve käydä läpi tappiollisten vaalien syitä.
Tämä viesti tuli vahvasti esille puoluevaltuutettujen puheissa.
Puoluevaltuuston keskustelussa keskustan vaalitappion aiheuttajiksi nostettiin muun muassa liian oikeistolainen hallituspolitiikka, köyhän asian unohtaminen, kiky-leikkaukset, liian lepsu maahanmuuttopolitiikka, sisäisen keskustelun puute, vastuunkantaminen, taksiuudistus ja epäonnistunut ehdokasasettelu.
Ankaran itsekritiikin keskellä keskustalaisten on kuitenkin hyvä muistaa, että puolue ei ole koskaan niin hyvä tai huono, mitä vaalitulos antaa ymmärtää.
Sisäisen kriittisen tarkastelun rinnalla on pohdittava myös sitä, miksi muut puolueet pärjäsivät paremmin kuin keskusta.
Ja miksi muiden puolueiden sanoma meni perille paremmin perille kuin keskustan viesti?
Sekin on hyvä kaiken synkkyyden keskellä muistaa, että yli 420 000 suomalaista luotti vaaleissa keskustaan.