"Ragebait" on nyt isoimpia some-ilmiöitä – Mirelle Isohanni, 19, tahkoaa sillä rahaa
Saiko joku sinut raivostumaan internetissä, ja koit tarvetta oikaista tämän henkilön pöyristyttävät kommentit? Olet saattanut jäädä ansaan ragebaittiin eli raivosyöttiin.
Sosiaalisen median alustojen toiminta on pitkälti rakennettu niin, että mitä enemmän näyttöjä, jakoja, tykkäyksiä tai kommentteja julkaisulla on, sitä laajemmalle yleisölle se levittäytyy. Viime vuosina käyttäjät ovat huomanneet jotain merkittävää – kommenttien ei tarvitse olla julkaisijalleen mukavia, jotta paras näkyvyys saavutetaan. Oikeastaan mitä vihaisempia kommentteja saa, sen parempi.
Raivosyötti-ilmiö on Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijan Esko Niemisen mukaan tämän hetken isoimpia sosiaalisen median trendi-ilmiöitä.
– Ilmiöllä pyritään keräämään mahdollisimman paljon reaktioita sosiaalisen median käyttäjiltä. Tunteista pyritään hyödyntämään kaikista eniten vihan tunteita. Ragebaiting on hyvin tehokasta, koska käyttäjät lähtevät helposti reagoimaan asiaan, joka herättää heissä tunteita.
Miksi kukaan haluaisi tarkoituksellisesti vihakommentteja sosiaalisen median julkaisuihinsa?
Suomalainen 19-vuotias Mirelle Isohanni tienaa raivosyöttien avulla Suomessa päivätyön sijaan.
– Voitteko ilmastonmuutoksen sijaan kapinoida lihavia ihmisiä ja narkomaaneja vastaan?
– Masennuslääkkeitä ei saisi antaa ennen kuin ”potilas” on alkanut urheilemaan päivittäin, syömään puhtaasti ja lopettanut säälin kerjäämisen, hän kirjoittaa sosiaaliseen mediaan.
Vastaavanlaiset syötit tuovat katsojia Instagramiin ja Tiktokiin. Sieltä hän saa ohjattua yleisön sille alustalle, joka hänelle tuottaa rahaa: Onlyfansiin. Onlyfansin toiminta perustuu maksulliseen tilattavaan sisältöön. Se on laajasti tunnettu etenkin pornografisesta sisällöstä, jota myös Isohanni tuottaa.
– Ragebaittaamisella saa huomiota. Netissä itselleen tuloa tekevät elävät huomiotaloudessa, joten ragebaittaamista haluaa tehdä mahdollisimman hyvin ja vahvasti, Isohanni kertoo STT:lle.
Isohannin julkaisujen taustalla ovat usein omat mielipiteet, mutta tämä vaihtelee. Joskus hän haluaa leikitellä provosoinnilla.
Isohanni kertoo katsojien jäävän syöttiin Tiktokissa useammin kuin Instagramissa. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että Tiktok on suuremmassa suosiossa nuorten keskuudessa. Isohannilla on Tiktok-videoillaan yhteensä yli 250 000 tykkäystä.
Toiminnasta herää väkisinkin moraalisia kysymyksiä. Isohanni ei kuitenkaan näe syöteissään mitään väärää. Voimakkaan reaktion hakeminen ei aina välttämättä ole hänestä negatiivinen asia.
– Se on tapa edistää omaa asiaa, ja samalla saa herätettyä keskustelua, joka on lähtökohtaisesti aina hyvästä.
Myös tutkija Nieminen pohtii, ovatko suurempia syyllisiä he, jotka koettavat tehdä rahaa, vai ne sosiaalisen median alustat, joiden taustajärjestelmät tukevat ja palkitsevat vihasisältöä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa varmennetuilla sinimerkkisillä viestipalvelu X:n käyttäjätileillä voi tienata rahaa mainostuloista, jotka perustuvat julkaisuun saatujen vastausten määrään. Käyttäjät voivat varmentaa tilinsä X:n maksullisella versiolla.
Suomessa puolestaan raivolla tienaaminen on mahdollista välineellisesti saavutetun näkyvyyden avulla, kuten Isohannin tapauksessa.
Nieminen ei pidä raivosyötti-ilmiöön liittyvää kehityskulkua kovinkaan yllättävänä. Jo 2000-luvun alusta lähtien tosi-tv:stä tuttu ”kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta” -ajattelu on saanut kaiketi vain uusia ilmenemismuotoja.
– Negatiiviset tunteet varsinkin ovat olleet somen polttoainetta tässä jo hyvin pitkään, Nieminen kertoo.
Aiemmin tunnettu perinteinen internet-trollaus eroaa raivosyöteistä tavoitteissaan. Nieminen kertoo, että trollauksen tavoitteena on saada toisessa vain jonkinlaisia negatiivisia tunteita aikaan, kun taas raivosyöttien tekijä pyrkii pääsemään ”viraaliksi” ja tavoittamaan suuren näkyvyyden.
Sosiaalisen median trendit ovat usein nopeita ja ohimeneviä. Kun käyttäjät alkavat tiedostamaan syötit, he eivät välttämättä enää reagoi samalla tavalla ja poistuvat sisällön äärestä sen sijaan, että kuluttaisivat niihin aikaa.
– Jää nähtäväksi, miten kauan tämä kestää ja onko tullut jäädäkseen. Vai tuleeko sitten parin vuoden sisään jotain seuraavaa, mitä ei vielä osata edes kuvitella. Meillä käyttäjillä on myös aika paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mikä sisältö toimii ja mikä ei.