Edullista ja ekologista – etanoli ei kuitenkaan ole lyönyt itseään läpi autojen tankeissa
Antti Grönlund kiittää liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) kahdestakin autostaan löytyvästä asiasta.
– Vuosi sitten poistui säädös, jonka mukaan auton lisävaloja piti olla parillinen määrä ja ne piti asetella symmetrisesti. Nyt minulla on rekisterikilven telineessä yksi
led-lamppu. Isompi asia taas on vuodenvaihteessa voimaan tullut muuntotuki. Muutin bensa-autoni keväällä etanolilla käyväksi, ja muuntotuen ansiosta muutos oli erittäin edullinen, Grönlund kertoo tyytyväisenä.
Ajokilometrejä Grönlundin etanoliautolle kertyy viikossa runsaasti. Opinnot Turussa, työ keskustanuorilla Helsingissä ja kotitila Lohjalla tekevät eteläisen Suomen teitä joka viikko tutummiksi.
Etanoli eli etyylialkoholi on tässä vaiheessa Grönlundin mielestä paras menovesi henkilöautoille. Hän luetteleekin vakuuttavat kolme syytä etanoliautoiluun siirtymiselleen.
– Etanoli tuotetaan uusiutuvista materiaaleista. Tuotanto myös tapahtuu täällä Suomessa. Vaikka etanolipolttoainetta kuluukin yli 10 prosenttia enemmän kuin tavallista bensiiniä, alhaisemman hinnan ansiosta
säästän joka kuukausi noin 115 euroa keskimääräisellä 3 000 ajokilometrillä, Grönlund laskee.
Etanolipolttoaine E85 sisältää maksimissaan 85 prosenttia etanolia ja vähintään
15 prosenttia tavallista bensiiniä. Täysin vapaa fossiilisesta öljystä polttoneste ei siis ole, mutta ero tavalliseen 95E10- tai 98E5-bensojen kymmenen ja viiden prosentin osuuksiin on huomattava.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund pitää E85-tekniikkaa itsessään hyvänä, mutta ennustaa etanoliautoille kuitenkin suhteellisen pimeää tulevaisuutta. Hän huomauttaa etanolin olevan vielä marginaalinen polttoaine autoissa, eikä kasvua osuudessa ole näköpiirissä.
– Autonvalmistajille ei oikein ole tarjolla kunnon porkkanaa. Uudet Euro 6 -pakokaasumääräykset myös muuttivat tilannetta viitisen vuotta sitten niin, että päästöt mitataan nyt myös pakkaskeleillä. Kylmällä kelillä etanolilla käynnistettäessä onkin sitten ongelmia, professori lausuu.
Grönlund kertoo, että hänenkään autonsa ei kylmillä keleillä lähde käyntiin ensi yrittämällä, mutta kuitenkin aina toisella käynnistyksellä.
Tutkimusprofessori Nylund ajaa itsekin tehdasvalmisteisella etanoliautolla, mutta näkee kaasuautoilla valoisamman tulevaisuuden kuin E85-flexifuel-autoilla.
– Tällä hetkellä kaasuautojen tuotanto ja tarjonta ovat kohtuullisella tasolla. Valmistusporkkanoita on, ja hiilidioksidipäästöt ovat mittauksissa alhaisemmat.
Autoilija Grönlund ei mielellään tukisi kaasunjakeluverkkoa.
– Biokaasu toki tuotetaan Suomessa, mutta biokaasua käytettäessä tuetaan myös Venäjältä tuodun, ei kovin ympäristöystävällisen maakaasun jakeluverkkoa.
Grönlund laskee etanolin eduiksi myös kaasua laajemman jakeluverkon. Etanoliautoilutietoisuutta lisäävän eFlexFuel-sivuston kartta näyttää verkon olevan suhteellisen kattava etenkin etelässä ja lännessä aina Oulun korkeudelle asti. Vielä Rovaniemelläkin voi tankata E85-polttoainetta, mutta kaasunjakelua ei ole Oulun pohjoispuolella, kaasuyhtiö Gasum näyttää verkkosivuillaan.
Sekä etanoli- että kaasuautoissa voi käyttää tarvittaessa myös tavallista bensiiniä, kaasuautoissa tosin tarvitaan erillinen tankki bensiinille.
Nylund huomauttaa, että tulevaisuuden autoja valmistettaessa on huomioitava kolme seikkaa. Autojen on oltava energiatehokkaita, ja niitä tulee käyttää uusiutuvilla polttoaineilla ja sähköllä. Julkisia kulkuneuvoja tulee käyttää siellä, missä niitä on.
Kaupunkiliikenne on saatava mahdollisimman sähköiseksi, sähköpyörät mukaan lukien, sillä kaupungeissa se onnistuu helpoimmin. Maalla voidaan käyttää lähellä tuotettuja biopolttoaineita.
Vaikka onkin vahvasti etanoliautojen puolestapuhuja, Grönlundkin pitää E85-ajelua välivaiheen ratkaisuna.
– Päästöttömään sähköautoiluun ja sitä ennen sähköhybrideihin on tietenkin pyrittävä, mutta ylimenovaiheessa etanoli on paras ratkaisu tavalliselle autoilijalle. Edullisuuden ja helpon muunnon vuoksi se on loistava keino siirtää bensa-autokantaa ekologisempaan suuntaan hyvinkin nopeasti.
Nylund muistuttaa, ettei tämä onnistu kaikkien bensiinipeltilehmien osalta.
– Sellaisiin merkkeihin, joilla on perinteitä etanoliautojen valmistuksesta, voi useimmiten tehdä muutoksen. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi Volvo, Saab ja Ford. Sitten taas japanilaisiin ja korealaisiin merkkeihin tämä onnistuu heikommin. Niiden muovi- ja kumiosat sekä monet metalliseokset eivät kestä etanolia, professori toteaa.
Grönlund ajaakin juuri Volvolla. Hän luottaa ruotsalaisiin autoihin, jotka on tehty pohjoisiin olosuhteisiin. Aiemmin hänellä oli dieselillä käyvä Saab, johon hän siihenkin valitsi ekologisen, uusiutuvista materiaaleista valmistetun MY-dieselin.
Grönlundin mielestä on valitettavaa, ettei etanoliautoille ole olemassa mitään veroetua, vaikka autoilija muuten säästääkin tankkaamalla E85-bensaa. Kaasuautoille verotuki löytyy.
– Koska verotus etanoliautossa on sama kuin bensa-autoissa, ei etanolilla ajamiselle ole kaivattua lisäkannustetta. Etanoli on kuitenkin nopein ja helpoin keino kenelle tahansa siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin, hän luottaa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 16.11.2018. Lehden voit tilata täältä.