Brittiasiantuntija pelkää: Trump voi tunnustaa Helsingissä Krimin liittämisen Venäjään, jos saa vastineeksi Syyria-apua

Suomi on monia muita EU-maita paremmin valmistautunut huipputapaamisessa mahdollisesti ilmeneviin vaikutusyrityksiin, uskovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Suomessa on totuttu toimimaan Venäjän kanssa ja turvallisuusympäristö on vahva.

Huolenaihetta asiantuntijat näkevät muun muassa siinä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa tavata Venäjän Vladimir Putinin kahden kesken.

– Jälkikäteen saattaa vallita epätietoisuus heidän keskustelustaan, sanoo Ruotsin Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelman johtaja Martin Kragh.

Kraghin mielestä meneillään oleva Venäjä-tutkinta tahraa taustalla jokaista Trumpin ja Putinin kanssakäymistä. Tämän vuoksi kahden kesken tapaaminen on erityisen arveluttavaa.

Brittiläinen kirjailija Edward Lucas pelkää, että Trump antaa Helsingissä Venäjälle samanlaisia lupauksia ohi muiden valtioiden kuin hän antoi Pohjois-Korean Kim Jong-unille taannoin Singaporessa.

Lucas on Economist-lehden entinen pitkäaikainen kirjeenvaihtaja, joka on keskittynyt Itä-Euroopan maihin.

– Pelkään, että hän voi sanoa Yhdysvaltain tunnustavan Krimin liittämisen Venäjään, jos saa vastineeksi Venäjältä apua Syyriassa. Ukrainan turvallisuus ei kuitenkaan ole asia, jonka herra Trump voi antaa pois, Lucas sanoo.

Lucasin mielestä Trumpin halu tinkiä ja näyttää hyvältä vastaneuvottelijan silmissä on hyvin vaarallista.

Hänen mielestään on todennäköistä, että usein lähinnä omalle kansalleen myös kansainvälisissä yhteyksissä puhuva Putin saa tapaamiselta sen mitä haluaa ja Trump ei, vaikka itse luulisikin neuvotelleensa loistavasti.

Lucasia huolestuttaa myös se, että Trump saattaa luvata lopettavansa sotaharjoitukset Baltian ja Itämeren alueella.

– Me tarvitsemme niitä harjoituksia harjoitellaksemme puolustustamme. Venäjällä on jatkuvasti aggressiivisia sotaharjoituksia, esimerkiksi muutama päivä sitten tapahtunut maihinnousuharjoitus Suursaaressa oli hälyttävä ja siitä on syytä olla huolissaan.
Venäjän puolustusministeriö kertoi tällä viikolla erikoisjoukkojen harjoituksesta Suursaaressa.

Lucasin mielestä Trump on kuitenkin oikeassa esimerkiksi siinä, että Saksa on liian riippuvainen Venäjästä ja että Euroopan maat eivät käytä tarpeeksi rahaa puolustukseen.

– Mutta siinä hän on väärässä, että hän sivuuttaa koko idean liittolaisista. Hän ei tunnu ymmärtävän multilateraalisia järjestelmiä, vaan kannattaa bilateraalisia sopimuksia ja se tekee maailmasta vaarallisemman.

Lucasin mielestä olisi hyvä, jos presidentit keskustelisivat oikeista asioista ja tekisivät jopa päätöksiä esimerkiksi asevalvonnasta.

Kragh ei usko, että erityisesti Suomea vastaan suunnataan vaikuttamiskampanjoita huippukokouksen aikaan.

Viime aikoina nähdyt kampanjat eivät ole liittyneet vastaaviin tapahtumiin, hän sanoo.

– Putin nostaa esiin Venäjän roolin vahvempaa tunnustamista ulkopolitiikassa, esimerkiksi Syyriassa, Iranissa ja Pohjois-Koreassa. Se on klassista Putinia. Trump saattaa kylvää hämminkiä, mutta enimmäkseen tahattomasti. Hän saattaa esimerkiksi tviittailla tavanomaista paasaustaan amerikkalaisesta televisiosta tai jostain sisäpoliittisesta asiasta.