Kuntavaalien ennakkoäänestysprosenteissa suuria eroja – Lapissa vilkasta, Pohjanmaalla hiljaista
Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, aluevaaleissa hieman vähemmän eli 27 prosenttia.
Kuntavaaleissa äänestettiin vilkkaimmin ennakkoon Länsi-Lapin Kolarissa, jossa 54,9 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä ennakkoon. Yli puolet äänioikeutetuista ennätti uurnille myös Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä ja Itä-Lapissa Savukoskella. Asiasta kertoo kuntien äänestysaktiivisuutta kuntavaaleissa vertaillut Kuntaliitto.
Seuraavaksi vilkkaimmin äänestivät Ranua, Puolanka, Kustavi, Pello, Utsjoki, Enonkoski ja Hailuoto. Kymmenen vilkkaimmin ennakkoäänestäneiden kuntien listalla siis peräti puolet sijaitsee Lapissa.
Lapissa äänestettiinkin kaikista maakunnista vilkkaimmin. Siellä ennakkoon äänesti kuntavaaleissa 32,3 prosenttia äänioikeutetuista. Lähes samalle tasolle yllettiin Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Vähäisintä ennakkoäänestys oli Pohjanmaalla (24,6 prosenttia), seuraavaksi vähäisintä Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Kuntavaalien ennakkoäänestyksen osuus jäi 36 kunnassa alle 25 prosentin, Kuntaliitto kertoo.
Vähiten äänestettiin Pohjanmaan Korsnäsissä, jossa uurnilla kävi ennakkoon 14,6 äänioikeutetuista. Alle kahteenkymmeneen prosenttiin ennakkoäänestysaktiivisuus jäi myös Varsinais-Suomen Pyhärannassa ja Pohjanmaan Mustasaaressa. Kymmenen vähiten ennakkoäänestäneen kunnan listan täydentävät Pornainen, Mäntsälä, Pedersöre, Vantaa, Maalahti, Oulu ja Laitila.
Kuntaliiton mukaan ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa ennakoi lopullista äänestysprosenttia. Esimerkiksi monissa Pohjanmaan ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa, kuten Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä.
Pienimpien ja suurimpien kuntien välillä ero ennakkoäänestysaktiivisuudessa on Kuntaliiton mukaan merkittävä: mitä pienempi kunta, sitä aktiivisemmin äänestettiin. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 34,0 prosenttia äänioikeutetuista, kun taas yli 100 000 asukkaan kaupungeissa prosentti jäi keskimäärin 27,5:een.
Ennakkoäänestystiedot on poimittu viimeisen ennakkoäänestyspäivän iltana kello 21, ja ne voivat vielä hieman muuttua.
Kuntavaalien ennakkoäänestysaktiivisuus oli nyt hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 korona-ajan vaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa.
Kuntaliiton mukaan kuntavaalien äänestysvarmuus on korkeinta johtavassa asemassa olevilla, yliopistotutkinnon suorittaneilla, kunnassa yli 20 vuotta asuneilla, kunnallisessa organisaatiossa työskentelevillä sekä usean aikuisen talouksissa asuvilla. Myös ruotsinkieliset ja naiset ilmoittivat tavanomaista suurempaa äänestysvarmuutta syksyllä 2024 toteutetussa Kuntalaistutkimuksessa.
Epävarmimpia äänestäjiä puolestaan ovat työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet, yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueilla asuvat.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Viime syksyn Kuntalaistutkimuksessa suomalaisten kiinnostus aluevaaleja kohtaan oli kuntavaaleja heikompaa.
– Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta tiedotteessa.
Alue- ja kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on tämän viikon sunnuntaina eli 13. huhtikuuta.