Turkissa Erdoganin vastustajat takovat, kun rauta on vielä kuumaa – "Tiedämme, miten kova hinta hajaantumisella olisi"
Varhain aamulla viikko sitten poliisit ilmaantuivat Istanbulin pormestarin Ekrem Imamoglun kotiovelle ja käskivät hänet mukaan poliisiasemalle. Poliisit olivat kohteliaita: hän sai luvan pukeutua.
Vaatehuoneestaan pormestari kuvasi salaa videoviestin kaupunkilaisille. Kyseessä on ”yritys ryövätä kansalaisten tahto”, hän sanoi kravattia solmiessaan. Pormestari ei maininnut nimeltä presidentti Recep Tayyip Erdogania, mutta kaikki tiesivät, ketä hän syytti.
– Satoja poliiseja on kasattu 16 miljoonan asukkaan Istanbulin (pormestarin) kodin ovelle. Vastassamme on valtava tyrannia, mutta haluan teidän tietävän, että en aio luovuttaa, hän sanoi.
Suositun pormestarin kiinniotto sysäsi liikkeelle Erdoganin vastustajat, jotka siihen saakka olivat odottaneet hiljaa vaaleja.
Viime vaalitulosten perusteella Erdoganin vastustajia on ainakin puolet Turkin äänioikeutetuista, mutta vaalikamppailu ei ole tasapuolista. Erdoganin puolueen AKP:n hallinto kontrolloi mediaa, ja jopa vaalilautakunnan riippumattomuutta on epäilty.
Turkin suurimman oppositiopuolueen CHP:n oli ollut määrä äänestää Imamoglu ehdokkaakseen vuoden 2028 presidentinvaaleihin. Imamoglu on jo kahdesti voittanut Erdoganin puolueen ehdokkaan paikallisvaaleissa, ja hänen suosionsa on vain kasvanut.
Äänestys presidenttiehdokkuudesta myös järjestettiin – eikä pelkästään puolueen sisällä. CHP avasi sunnuntaina kansalaisillekin ”solidaarisuusuurnat”, joissa jopa 15 miljoonaa ihmistä Turkissa antoi tukensa Imamoglun ehdokkuudelle.
Valtavissa mielenosoituksissa Istanbulissa ja muualla Turkissa on vaadittu Imamoglun vapauttamista sekä Erdoganin hallituksen eroa.
Erdogan ei tule itse eroamaan, mutta paluuta entiseenkään ei ole, sanoo Berk Esen, valtiotieteen apulaisprofessori Istanbulin Sabanci-yliopistosta.
– Kaikki ovat ymmärtäneet, ettei vaaleilla voida voittaa. Niinpä CHP:kin lopetti pitkään harjoittamansa tavanomaisen politiikan tekemisen. Vaalejahan järjestetään vielä jopa Venäjällä, Esen huomautti STT:n puhelinhaastattelussa.
– Hallinto eliminoi pikku hiljaa jokaisen ehdokkaan, jolla olisi mahdollisuus voittaa. Nyt se tapahtui Imamoglulle, mutta seuraavaksi niin voi käydä myös Ankaran (CHP:n) pormestarille Mansur Yavasille, Esen ennusti.
Hän pitää selvänä, että Donald Trumpin nouseminen Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa rohkaisi Erdogania hyökkäämään oppositiota vastaan ennenäkemättömällä tavalla.
Toistaiseksi CHP:tä on suojannut se, että se on nyky-Turkin perustajan ja ”isän” Mustafa Kemal Atatürkin perustama puolue Atatürkin symbolinen arvo on yhä hyvin voimakas. Sen sijaan esimerkiksi kurdipuolueita on lakkautettu Turkissa lähes säännönmukaisesti.
Kaduille jalkautui CHP:n mukaan enimmillään yli puoli miljoonaa turkkilaista. Massiiviset mielenosoitukset, joita on CHP:n kutsusta järjestetty viikon ajan joka ilta Istanbulin kaupungintalon edustalla, laitettiin torstaina tauolle.
Kyseessä ovat olleet maan suurimmat hallituksenvastaiset mielenosoitukset sitten laajojen Gezi-mielenosoitusten vuonna 2013.
Tutkijan mukaan protesteilla on saavutettu ainakin se, että Erdoganin hallinto ei ole nimittänyt omaa virkamiestään Imamoglun tilalle Istanbulin pormestariksi.
– Tämä on todennäköisesti kaupungintalolle kokoontuneiden ihmisten ansiota, Esen uskoo.
Sen sijaan kahdessa kaupunginosassa CHP:tä edustanut paikallisjohtaja on jo vaihdettu.
Muutaman päivän protestitauolla halutaan antaa CHP:n kaupunginhallinnolle mahdollisuus jatkaa työtään – sekä estää vielä pahempi verenvuodatus. Poliisi on illan myöhäisinä tunteina käyttänyt kumiluoteja, kyynelkaasua sekä vesitykkejä mielenosoittajia vastaan.
Protesteissa ja niihin liittyen on sisäministeriön mukaan otettu kiinni lähemmäs toistatuhatta ihmistä. Heidän joukossaan on yliopisto-opiskelijoita sekä kansainvälisille medioille, kuten AFP:lle työskennelleitä uutiskuvaajia, jotka kuvasivat protesteja. Yhteenotoissa on ministeriön mukaan loukkaantunut myös yli 120 poliisia.
Tutkija uskoo Erdoganin odottavan kansalaisten liikehdinnän hiipumista, jolloin hän voisi iskeä vastaan vielä kovemmin.
Imamoglun pidättämisen perusteeksi on esitetty erilaisia syytteitä lahjusten ottamisesta ja muusta korruptiosta. Niiden lisäksi pormestaria epäillään muun muassa ”terroristijärjestön avustamisesta”, sillä hän oli tavannut kurdijärjestö PKK:hon liittyväksi väitettyä tutkijaa.
Valtiollisen Anadolu-uutistoimiston julkaisemien tietojen sekä kuulustelupöytäkirjojen perusteella konkreettisia todisteita, kuten asiakirjoja, ei ole esitetty. Todistajat esiintyvät myös kaikki nimettöminä. He eivät tietojen perusteella ole silminnäkijöitä tai asianomaisia, vaan kertovat kuulemistaan puheista.
Tutkija Berk Esen sanoo, että Istanbulin kaupunginhallinto on ollut todella tiukassa seurannassa ja siellä on tehty jatkuvasti tarkastuksia. Hän ihmettelee, kuinka siellä olisi pystytty harjoittamaan laajamittaista korruptiota.
Lisäksi päivää ennen kiinniottoa Imamoglun yli 30 vuoden takainen tutkintokin oli peruttu Istanbulin yliopiston toimesta. Häntä vastaan oli nostettu muitakin syytteitä, muun muassa vaalilautakunnan halventamisesta.
Katujen lisäksi mieltä on osoitettu yliopistoilla. Opiskelijat ovat boikotoineet luentoja, ja esimerkiksi musiikkikorkeakoulun opiskelijat järjestivät kadulla musiikki- ja tanssiesityksen Imamoglun tueksi Izmirin kaupungissa.
Turkin kurja taloustilanne, korkea inflaatio ja työttömyys ovat kurittaneet erityisesti nuoria. Tutkitusti valtaosa Turkin nuorista haluaisi muuttaa ulkomaille eikä näe tulevaisuutta Turkissa. He ovat myös kyllästyneet tukahduttavaan ilmapiiriin, jossa sananvapautta rajoitetaan ja tavallinen kansalainen voi saada syytteen pelkästä somepostauksesta.
– Haluamme jo voida puhua vapaasti, vapaassa maassa, kiteytti nuori naismielenosoittaja eurooppalaismedioiden yhteiselle +90 -kanavalle Istanbulissa.
Turkkilainen sosiologi ja perheneuvoja Soner Gül muistuttaa, että vuosien 1995–2005 välillä syntyneet ei ole elämässään nähneet Turkissa toista johtajaa kuin Erdoganin. Imamoglun voitot osoittivat, että vaihtoehtojakin voi olla.
– Siksi Imamoglu on ollut heille niin arvokas. Hän oli osoittanut pystyvänsä tulemaan toimeen sekä nuorten että vanhojen, vasemmiston, oikeistolaisten kuin kurdienkin kanssa. Nuoret purkavat nyt vihaansa siitä, että edes Imamoglua ei enää ole, Gül sanoi STT:lle.
Gül sanoo kuitenkin, että opposition on työskenneltävä jatkuvasti nuorten tuen eteen.
– Z-sukupolvi haluaa nähdä nopeita tuloksia, muuten he hylkäävät CHP:nkin. He ajattelevat, että jos minä tulen tänne joka päivä osoittamaan mieltä, minun on nähtävä konkreettisia tuloksia, Gül summasi.
Aiemmat mielenosoitukset on lopulta tukahdutettu rajusti, kun suurin osa ihmisistä on vetäytynyt koteihinsa.
Siksi CHP on etsinyt uusia painostuskeinoja. Viimeisimpänä se on julistanut boikotin Erdoganin hallintoa lähellä oleville medioille, yrityksille ja tuotemerkeille. Listalla on muun muassa halpamarkettiketjuja, tunnettu makeisbrändi, matkanjärjestäjä sekä nuorten suosima kahvilaketju.
Tutkija Berk Esen uskoo boikotin voivan olla tehokas keino painostamisessa.
– On todella vaikea ennustaa, kuinka kaikki päättyy. Voimme muuttua Venäjän tai Venezuelan kaltaiseksi järjestelmäksi, mutta toisaalta Turkin yhteiskunta ei ole samanlainen kuin Venäjän, hän mietti.
Seuraavan kerran puolue on kutsunut kansalaiset koolle Istanbulissa lauantaina.
– Meillä ei ole varaa hajaantua, sanoi CHP:n puheenjohtaja Özgür Özel puheessaan mielenosoittajille.
– Tiedämme, miten kova hinta hajaantumisella olisi.