Sipilä: Emme halua missään tapauksessa syyllistää kaksoiskansalaisia – keskustelut liittyvät vain turvallisuuskriittisiin tehtäviin

Emme halua missään tapauksessa syyllistää kaksoiskansalaisia tai kategorisoida heitä johonkin toiseen luokkaan, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

Kokoomuksen kansanedustaja Alexander Stubb totesi, että viime päivien keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on ollut hämmentävää erityisesti Suomen noin 100 000 kaksoiskansalaiselle.

– Myönnän olevani vähän jäävi tässä kysymyksessä, koska minulla on kotona kaksi vielä alaikäistä kaksoiskansalaista. Heillä on Britannian ja Suomen kaksoiskansalaisuus, Stubb kertoi lapsistaan.

– Olen yrittänyt kotona selittää, että myös tällä tavalla voi Suomessa elää, asua ja toimia, eikä ole minkäänlaisia rajoitteita. Voisiko Suomen hallitus vahvistaa kaikille Suomen kaksoiskansalaisille, että heitä ei missään muodossa tulla tässä maassa syrjimään, olipa sitten kyse viroista ulkoasiainministeriössä tai muissa ministeriöissä, Stubb pyysi.

Sipilä totesi Stubbin nosteen erittäin tärkeän näkökulman keskusteluun.

– Tätä nimenomaan olen halunnut korostaa koko ajan: emme halua missään tapauksessa syyllistää kaksoiskansalaisia. Nämä keskustelut eivät liity kaksoiskansalaisuuteen vaan tiettyjen, turvakriittisten tehtävien turvaselvitysten tekemiseen.

– Voin vakuuttaa, että jokainen kaksoiskansalainen voi Suomessa luottaa siihen, että me kunnioitamme perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, ja kaikki päätökset tehdään siltä pohjalta. Ei niin, että kategorisoisimme kaksoiskansalaiset johonkin toiseen luokkaan.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kiitti Sipilää selkeästä vastauksesta Stubbin kysymykseen. Niinistön lapset ovat Suomen ja Ruotsin kansalaisia.

– On tärkeää, että Suomen hallitukselta tulee viesti, että kaksoiskansalaiset ovat arvokkaita ja tasavertaisia Suomen kansalaisia.

Sipilä vakuutti, että kaksoiskansalaiset ovat edelleenkin tervetulleita Suomeen ja toivoi, että kaksoiskansalaisuutta haetaan edelleen. Hän korosti, että tämä keskustelu pitää nyt erottaa siitä, että tietyissä turvallisuuskriittisissa tehtävissä kaksoiskansalaiselle voi syntyä ristiriitatilanteita.

– Näitä tilanteita varten pyritään nyt tekemään lainsäädäntöä lähinnä turvallisuusselvityslain ja virkamieslain muutoksin.

Sipilä kertoi, että kansalaisuuslakia ei ole tarkoitus muuttaa. Sen sijaan puolustushallinnolla ja sisäministeriöllä on omat selvitykset menossa turvallisuuskriittisiin tehtäviin liittyen.

– Puolustusministeriön osalta tämä selvitys saadaan toukokuussa valmiiksi ja sisäministeriön osalta – joka koskee lähinnä rajavartiolaitosta – elokuussa. Sen jälkeen tehdään niitä koskevia päätöksiä.

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) totesi turvallisuusselvitysten lainsäädännön valmistelun kuuluvan oikeusministeriön vastuulle.

– Tarkoituksena on hakea nykyistä selkeämmät toimivaltuudet turvallisuusviranomaisille, jotta he voivat ottaa arvioinnissa huomioon turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön ulkomaan sidonnaisuudet, Lindström muotoili.

Keskustelu kaksoiskansalaisten kohtelusta Puolustusvoimissa lähti kyselytunnilla liikkeelle siitä, kun Touko Aalto (vihr.) kysyi puolustusministeri Jussi Niinistöltä,  onko ministeriössä noudatettu Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä vai onko annettu lainvastaisia, epävirallisia ohjeistuksia, Ylen uutisointiin viitaten.

Niinistö vakuutti, että kaksoiskansalaisia  kohdellaan yhtä lailla kuin muitakin Suomen kansalaisia, eikä Puolustusvoimissa ole mitään virallista tai epävirallista ohjeistusta, norminantoa tai linjanvetoa koskien kaksoiskansalaisia varusmiehinä tai sotilasviroissa.

– Eri asia on se, että kansallisen turvallisuuden takia joudumme tarkastelemaan lainsäädäntöön erinäisiä muutoksia.

– Edustamallani puolustushallinnon alalla on tarkoitus tarkastella lakia Puolustusvoimista ja lakia maanpuolustuskorkeakoulusta. Tavoitteena on, että jatkossa ei olisi enää sellaisia lojaliteettiristiriitoja tai vaikuttamisyrityksiä, mitä tällä hetkellä voi syntyä, kun esimerkiksi kaksoiskansalainen on sotilasvirassa, jolloin jonkun toisen valtion viranomaiset voivat suorastaan pitää tätä henkilöä maanpetturina.

Niinistö korosti, että tällaisten tilanteiden välttäminen on myös henkilön oma etu.