Pienen kansan ponnistelu itsenäiseksi valtioksi sisälsi herkkiäkin hetkiä, paljastaa Risto Volasen kirja
Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi kaikkien suomalaisten on hyvä kerrata itsenäisyyteen johtaneiden tapahtumien kulkua edes pintapuolisesti.
Historiaan vihkiytyneelle tohtorismiehelle pelkkä tapahtuneen kertaaminen ei kuitenkaan riittänyt.
Entinen valtiosihteeri Risto Volanen halusi perkata suomalaiskansallista syntytarinaa hieman syvällisemmin ja toteutti aikeensa kirjan muodossa.
Tänään julkaistu Suomen synty ja kuohuva Eurooppa -teos käy läpi Suomen tien itsenäiseksi tasavallaksi, mutta nimenomaan osana Euroopan historiaa.
Aikajanan lähtöpisteenä Volasella oli Ranskan suuren vallankumouksen vuosi 1789 ja huipennuksena heinäkuu 1919, jolloin vahvistettiin itsenäisen Suomen hallitusmuoto ja valittiin ensimmäinen tasavallan presidentti.
– Sellainen 130 vuoden matkakertomus pienen kansan ponnisteluista demokratiaa kunnioittavaksi itsenäiseksi valtioksi, hän kuvailee kirjansa.
Risto Volanen kuljettaa teostaan systemaattisesti eteenpäin ja aikakausi kerrallaan.
Suomen sodan, Wienin kongressin, kansallisen sivistysaatteen nousun sekä Venäjän ja Saksan välisten selkkausten ristitulessa siirrytään väistämättä kohti ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita tapahtumia.
Volanen sanoo kokeneensa kirjoittajana nyt samanlaisia tuntemuksia historian vaiheita tarkastellessaan kuin vuonna 2009. Tuolloin oli kulunut 200 vuotta Porvoon maapäivistä.
– Samaan tapaan nytkin olen havainnut, kuinka herkkiä monet historian tapahtumat yhä ovat. Ja ehkä juuri sen takia jääneet vähälle huomiolle, hän otaksuu.
Edelleen näyttää toistuvan sellainen olettamus, että yksinvaltiaan kaataminen johtaa luonnostaan demokraattiseen yhteiskuntaan.
Risto Volanen
Ehkä merkittävimpänä viestinä nykypäivään peilaten Volanen haluaa tuoda kirjassaan esille suomalaisuuden menestystarinan.
– Suomalaiset osasivat jouhevasti toimia oman asiansa puolesta ja omien voimavarojen mukaisesti, hän painottaa.
– Sivistysliikkeenä noussut kansakunta oli kyllin vahva puolustamaan demokratiaa ja maataan. Ylilyöntejä ei tullut niin kuin monille muille, esimerkiksi vaikkapa puolalaisille, tapahtui.
Tämän päivän kansainvälinen politiikka muistuttaa Volasen mukaan meitä 1800-luvun viimeisistä vuosikymmenistä Euroopassa. Siksi noista ajoista voi ottaa myös konkreettista oppia ihan maailmanlaajuisesti.
– En lähde osoittelemaan mitään maita sormella. Mutta edelleen näyttää toistuvan sellainen olettamus, että yksinvaltiaan kaataminen johtaa luonnostaan demokraattiseen yhteiskuntaan. Suomen menestyskertomuksella voisi olla näille kansoille paljon annettavaa, hän otaksuu.
Keskustakonkarina tunnettu Volanen korostaa, ettei ole historiaan keskittyneessä kirjassa pyrkinyt liikaa politikoimaan tai antamaan asioille uusia värityksiä.
Suomalaisuusaatteen korostaminen ei sekään suju täysin ilman kritiikkiä edes näin itsenäisyyden juhlavuonna.
– Jos olemme kansakuntana monessa asiassa onnistuneet, niin mukaan mahtuu myös epäonnistuminen. Tällä tarkoitan lähinnä talven 1918 tapahtumia, jotka johtivat sisäiseen konfliktiin ja lopulta vallankumousyritykseen.
– Käytän tuota termiä, koska haluan tuoda sen esille poliittisesti mahdollisimman korrektisti, kirjailija toteaa.
Lopullisena sinettinä pienen kansan nousuun isompien rinnalle toimi Volasen mukaan suomalaisten syvälle juurtunut itsenäisyystahto.
Kirjan toiseksi viimeinen luku on otsikoitu muotoon ”Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava”.
Otsikko kiteyttää osuvasti vuosien 1917–1919 tapahtumat.
Volanen myöntää, että ei voi millään olla mainitsematta tasavaltalaisten voimien merkitystä, kun puhutaan kansakunnan itsenäisen ajattelutavan kehittymisestä noina ratkaisevina vuosina.
– Sekin pitää muistaa, että inokkaimpiin demokratia-aatteen edistäjiin kuuluivat maalaisliittolaiset, etunenässä Kyösti Kallio ja Santeri Alkio.
Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa. Otava. 416 sivua.