Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, mutta unioni ei silti sanele sopeutustoimia
Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle ensi vuoden alkupuolella. EU:n komission odotetaan todennäköisesti ilmoittavan aikomuksestaan ehdottaa menettelyn käynnistämistä Suomen kohdalla tiistaina julkaistavassa arviossaan, sanoo valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson STT:lle.
Tämä johtuu siitä, että EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio ennusti viime viikon maanantaina Suomen julkisen talouden alijäämäksi tänä vuonna 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä laskisi neljään prosenttiin vuonna 2026 ja 3,9 prosenttiin vuonna 2027.
Myös Suomen oman alustavan arvion mukaan kolmen prosentin raja rikkoutuu tänä vuonna.
Henriksson ennakoi, että komissio antaa vielä ennen joulua päätösehdotuksen liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suositukset tilanteen korjaamiseksi.
– Suositukset sisältävät korjaavan nettomenopolun ja sen vuoden, milloin Suomen alijäämän pitää olla alle kolmen prosentin. Ne hyväksytään EU-maiden valtiovarainministerien Ecofin-neuvostossa 20. tammikuuta.
Henriksson arvioi, että Suomen korjausvuosi voisi olla 2028 tai 2029. Siihen mennessä alijäämän täytyy siis alittaa kolme prosenttia.
– Koska puolustuspoikkeuslauseke on voimassa, ei ensi vuonna ainakaan mihinkään merkittäviin lisäsopeutustoimiin ole tarvetta. Vuosi 2027 on jo sen verran pidemmällä, että sitä on vaikeampi arvioida, mutta se selviää ennen joulua.
Poikkeuslausekkeen perusteella nettomenopolulta voi poiketa, jos puolustusmenoja nostetaan. Maksimipoikkeus on korkeintaan 1,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.
”EU:n tarkkailuluokka” ei ole mikään virallinen nimitys, vaan Suomessa käytetty ja osin poliittisestikin latautunut termi.
Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa siitä, miten jäsenmaa aikoo päästä komission asettamiin tavoitteisiin.
Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei Suomelta vaadi, niistä päättää jokainen jäsenmaa itse.
Henrikssonin mukaan suositus keskittyy siihen, minkä suuruinen julkisen talouden korjauksen pitää olla ja mihin mennessä.
– Korjaava nettomenopolku on se julkisen talouden sopeutuspolku, jota pitää noudattaa, mutta toimet ovat meidän itsemme päätettävissä. Viimeaikaiset neuvoston suositukset jäsenmaille ovat olleet kaikille sanasta sanaan samoja.
Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata. Suomesta on tulossa kymmenes.
– Siitä näkökulmasta menettelyyn joutuminen ei ole mitenkään iso asia. Keskeistä on, että menettelyssä ollessa noudatetaan suosituksia.
Henrikssonin mukaan kesällä menettelyyn joutuneella Itävallalla on hyvin samankokoiset alijäämät kuin Suomella ja Itävallan korjausvuodeksi on määritelty vuosi 2028. Itävallalla ei kuitenkaan ole puolustuspoikkeuslauseketta, joten Henrikssonin mukaan voi olla, että Suomi saa sen takia enemmän aikaa.
Komissio olisi voinut olla käynnistämättä alijäämämenettelyä, jos Suomen koko viitearvon ylitys olisi selitettävissä puolustusmenojen kasvulla.
– Ennusteen mukaan Suomen alijäämä tänä vuonna on komissiolla 4,5 ja Suomen omilla luvuilla 4,3, ja puolustusmenot kasvavat tänä vuonna yhden prosenttiyksikön vuoteen 2021 verrattuna. Se ei siten selitä koko viitearvon ylitystä.
Valtiovarainministeriö arvioi syysennusteensa pohjalta seuraavan hallituskauden sopeutustarpeeksi 6,4–9,9 miljardia euroa. Ensimmäinen sopeutusvuosi olisi 2028.
– Alijäämämenettely jonkin verran vaikuttaa siihen arvioon ensi hallituskauden sopeutuksesta, mutta menettely tuskin kestää ainakaan koko seuraavaa hallituskautta.
Tällä tietoa puolustuspoikkeuslausekkeen voimassaolo loppuu vuonna 2028, joten sitä seuraavina vuosina ovat todennäköisesti edessä merkittävimmät sopeutustarpeet, Herniksson arvioi.
– Siihen vaikuttaa myös se, jos kuten komissio ennustaa, Suomen velkasuhde ylittää 90 prosenttia.
VM:n syksyn arviossa velkasuhde ei missään kohtaa mennyt yli 90 prosentin. Jos se menee, sopeutusvaatimus tiukkenee.
Valtiovarainministeriö julkaisee uuden talousennusteensa 18. joulukuuta.
– Komissio odottaa tälle vuodelle vain 0,1:n kasvua. Se on heikointa koko EU:ssa, eikä ensi vuoden 0,9:n talouskasvu myöskään kovin hyvä ole. Jos myös VM:n joulukuun ennusteessa talouskehitys on odotettua heikompaa, todennäköisesti myös julkisen talouden luvut ovat heikompia.