Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – Pariisin ilmastosopimuksen rajaa ei kuitenkaan katsota ylitetyksi
Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi. Asian vahvistaa EU:n Copernicus-ilmastopalvelun julkaisema raportti, johon on koottu yhteen vuoden maailmanlaajuiset ilmastotilastot.
– Ilmastollisessa mielessä monien ennätysten vuosi. Vuosi oli mittaushistorian lämpimin, ja se oli jo toinen peräkkäinen ennätyslämmin vuosi, Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen kuvaili tiedotustilaisuudessa torstaina.
Kulunut vuosi oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella. Mittaushistoria ulottuu vuoteen 1850.
– Mutta on hyvä huomata, että kun puhutaan Pariisin sopimuksissa mainitusta 1,5 asteen rajasta, se on niin sanottu ilmastollinen raja, jota ei ole vielä kuitenkaan rikottu, Korhonen huomautti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan myös ilmaston luonnollinen vaihtelu, esimerkiksi El Nino -ilmiö, nosti vuoden 2024 aikana havaittuja poikkeuksellisia lämpötiloja.
Sen vuoksi Pariisin ilmastosopimukseen kirjattua 1,5 asteen rajaa ei katsota ilmastollisessa mielessä ylitetyksi.
Ilmatieteen laitos muistuttaa, että ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen arvioidaan kuitenkin lämmittäneen planeettaa jo 1,3 asteella ja se on edelleen merkittävin syy äärimmäisiin ilman ja meren pintalämpötiloihin.
Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettiin suositusraja 1,5 astetta, johon ilmaston lämpeneminen olisi hyvä pysäyttää, jotta sen pahimmat vaikutukset voitaisiin välttää.
Copernicus-ilmastopalvelu varoitti jo marraskuussa Bakussa järjestetyn YK:n COP29-ilmastokokouksen kynnyksellä, että vuodesta 2024 oli tulossa lähes täydellä varmuudella planeetan mittaushistorian kuumin.
Jokainen kymmenestä viime vuodesta (2015–2024) on ollut yksi kymmenestä lämpimimmästä vuodesta mittaushistorian aikana.
Copernicuksen mukaan maailmanlaajuinen keskilämpötila vuonna 2024 oli 15,10 astetta, mikä on 0,72 astetta korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvo.
Vuoden 2024 keskilämpötila oli 0,12 asetta korkeampi kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi. Tämä vastaa 1,60 asteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen, eli vuosien 1850–1900, tasoon.
Myös Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi. Euroopan keskilämpötila oli kuluneena vuonna 10,69 astetta, mikä on 1,47 astetta korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden keskiarvo ja 0,28 astetta korkeampi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.
Copernicuksen julkaisemaan Global Climate Highlights 2024 -raporttiin on koostettu ilmastotilastoja, jotka kertovat lämpötilan nousun lisäksi esimerkiksi merten lämpenemisestä, merijään vähenemisestä, kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta sekä helleaalloista ja rankkasateista.
Suomessa vuosi 2024 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi. Vuosi oli myös mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.
– Kaikkien lämpimin vuosi meillä on ollut 2020 ja siitä jäimme noin 0,8 astetta, meteorologi Pauli Jokinen kertoi Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuudessa torstaina.
– Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta neljä on ollut viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, Jokinen lisäsi.
Ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,1 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 140-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Laskelmat perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.