Järjestöt: RAY:n 500 miljoonalla ei pidä paikata julkisia menoleikkauksia
Raha-automaattiyhdistyksen yhteistyökumppanit järjestökentällä painottavat, ettei RAY:n jakamattomia rahoja pidä käyttää julkisten menojen leikkausten paikkaamiseen. Jaettavaksi on tulossa kymmenen vuoden ajalle noin 500 miljoonaa euroa.
Yli kahtasataa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustava kattojärjestö Soste linjaa kannanotossaan, että merkittävä osuus rahoista käytetään järjestöjen tukemiseen, jotta nämä voivat vastata vapaaehtoistoiminnan muutokseen. Myös järjestöjen yhteistoimintaa pitää kehittää, Soste linjaa.
– Kun julkisessa taloudessa on enemmän tarpeita kuin rahaa, pelko on, että näitä rahoja aletaan käyttää julkisen talouden leikkausten paikkaamiseen, sanoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.
Tällaisia siirtoja on tehty aiempina vuosina RAY:n vuosittain jakamien varojen kanssa, Kiukas huomauttaa.
– Viime vaalikaudella suurin liikahdus oli, että sotavammakorvauksia ryhdyttiin maksamaan näistä varoista 30 miljoonaa.
Nyt esillä oleva 500 miljoonan euron potti jää RAY:ltä tavallaan perinnöksi, kun rahapeliyhtiöt vuodenvaihteessa yhdistyvät. RAY on tähän asti jakanut aina edellisen vuoden tuotot, kun taas Veikkaus ja Fintoto jakavat kuluvan vuoden aikana kertynyttä rahaa.
Kun RAY siirtyy samaan käytäntöön kuin muut peliyhtiöt, jää yhden vuoden rahapotti yli.
Järjestökentällä toivotaan, että näistä rahoista riittää tukea järjestöjen toiminnan kehittämiseen, jotta ne pysyvät mukana toisaalta vapaaehtoistoiminnan muutoksissa ja toisaalta sote-
0ja maakuntauudistuksen tuomissa haasteissa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnille, on järjestöillä paljon tekemistä.
– Se on ihan välttämätöntä. 20 viime vuoden aikana monet järjestöt ovat purkaneet aluetason organisaationsa. Klassinen liitto-piiri-yhdistys -rakenne on enää alle 20:llä meidän yli 200:sta jäsenestämme. Hyvin suuri osa yhdistyksistä on kuntarajoihin kiinnittyneitä, joten moni yhteistoiminta pitää järjestää uudella tavalla, Kiukas sanoo.
RAY:n ylijäämän käytöstä laaditaan esitys sosiaali- ja terveysministeriössä. Lopullisen päätöksen linjauksista tekee ensi vuoden puolella sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.). Tarkoitus ei ole lyödä lukkoon tarkkaa jakoa koko kaudelle, koska kymmenen vuoden aikana voi ilmetä uusia tarpeita.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi, että rahat saadaan ohjattua sellaisiin kohteisiin, joista syntyy pysyviä tuloksia.
– Iso kysymys on syrjäytymiskehityksen estäminen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, Haatainen sanoi.