Sipilä: Lapsilisäleikkausta ei peruta – "Sadan euron etuudesta lähtee vain 85 senttiä"

–  Kimmo hyppää maailmalla kuin pieni orava ja hakee markkinoita maanviljelystuotteille, sanoi pääministeri Juha Sipilä puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä puoluejohdon tentissä viitateen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen.

Kysymys koski elinvoimaisen maatalouden turvaamista tilanteessa, jossa Venäjän vastaiset pakotteet rasittavat viljelijöitä.

Sipilän mukaan sianlihan viennin aloittaminen Kiinaan on hyvä esimerkki siitä, että uusia markkinoita voidaan löytää.

Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen korosti myös maatalouden uudistumisen välttämättömyyttä.

Maatalouden synkät näkymät olivat vain yksi aihe reilun tunnin mittaisessa tentissä.

Puoluevaltuustoväkeä kiinnostivat monenlaiset teemat lastensuojelusta ja työelämän muutoksista arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Kempeleläinen Maija Tahkola kyseli, millaista perhevapaiden muutosesitystä keskusta aikoo esittää.

Keskustan varapuheenjohtajan, perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan keskustassa uskotaan edelleen perheiden omaan valinnanvapauteen.

Hän kuitenkin painotti, että isien osallistumista lastenhoitoon on lisättävä.

– Kotihoidontuki tulee säilymään jatkossakin, mutta lainsäädäntöä pitää kehittää siihen suuntaan, että isien osallistuminen arkeen lisääntyisi. Keskusta kuitenkin katsoo, että perhe osaa itse päättää, Rehula sanoi.

Puoluesihteeri Jouni Ovaskan mukaan perhevapaiden uudistusta pohtivan työryhmän tuloksia esitellään julkisuuteen, kun ne saadaan valmiiksi.

Puoluekokousväen joukosta kysyttiin myös, että aikooko keskustajohtoinen hallitus perua paljon kritiikkiä herättäneet lapsilisien leikkaukset.

Pääministeri Sipilän vastaus oli yksiselitteinen.

– Leikkausta ei peruta. Me emme halunneet jättää yhtä etuutta hallitusohjelmassa sovittujen indeksijäädytysten ulkopuolelle tai asettaa etuuksia vastakkain, Sipilä perusteli.

Pääministeri halusi asettaa keskustelua oikeisiin mittasuhteisiin. Hän korosti, että sadan euron etuudesta leikataan noin 85 senttiä.

– Kun yksinhuoltajat jätetään pois, leikkaus on 91 senttiä.

Utsjokinen puoluevaltuutettu Veikko Guttorm kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä arktisen alueen luonnonvarojen turvaamisen eteen nyt, kun arktinen alue on kovassa taludellisessa nosteessa.

Sipilän mukaan alueen luonnonvarojen herkkyys huomioidaan. Erityisen tukensa pääministeri antoi mahdollisesti Suomen kautta Aasiaan kulkevalle koilliskaapelille.

– Yritämme tämän hallituskauden aikana saada asiaa mahdollisimman pitkälle. Vaaleanvihreää valoa asialle on tullut jo muun muassa Aasian ja Venäjän suunnalta, Sipilä sanoi.

Kaapelin merkitystä Suomelle ja Lapille pääministeri piti erittäin merkittävänä.

Puoluekokousväen joukossa kannettiin huolta myös tuulivoiman haittavaikutuksista.

Hallitukselle annettiin kiitosta siitä, että tuulivoiman saamat tuet on jäädytetty siksi aikaa, kunnes haittavaikutuksista saadaan aikaan kunnon selvitykset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli, että selvitys valmistuu ennen kuin seuraava tukikausi alkaa.

Kysymyksiä tuli myös siitä, miksi ulkomailta voidaan tuoda Suomeen sellaisia elintarvikkeita, joita Suomi ei saa itse tuottaa.

Antti Kurvinen muistutti Suomen elävän EU:n sisämarkkinoiden sääntöjen puitteissa. Hän kuitenkin lupasi, että esimerkiksi pakkausmerkintöjen parantamiseen tehdään kaikki voitava.

Keski-Suomesta kotoisin olevaa Mikko Tiirolaa huoletti venäläisen tuontihakkeen lisääntynyt käyttö suomalaisissa polttolaitoksissa. Tuontihakkeen alhainen hinta heikentää suomalaisen hakkeen käymistä kaupaksi.

Puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Katri Kulmunin mukaan asiaan olisi helpointa puuttua paikallistasolla selvittämällä, kuinka paljon venäläistä tuontihaketta käytetään.

Kulmunin mukaan vasta julkistettu ilmasto- ja energiastrategia mahdollistaa sen, että suomalaista haketta käytettäisiin jatkossa enemmän.