EKP:ltä korkopäätös torstaina – Nordean von Gerich pitää todennäköisimpänä 0,25 prosenttiyksikön laskua
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona, että Euroopan keskuspankki (EKP) päättää torstaina laskea ohjauskorkojaan jälleen 0,25 prosenttiyksiköllä. Tärkein ohjauskorko eli talletuskorko on nyt 3,25 prosenttia eli se laskisi 3 prosenttiin.
– Joka kokouksessa se on tällainen hyvä perusodotus edelleen. Mutta ei se nyt mahdoton vaihtoehto ole, että he päättäisivät laskea suuremmalla 0,5 prosenttiyksikön liikkeelläkin, von Gerich sanoi STT:lle.
Hänen mukaansa keskuspankkiirien valtavirta on ollut kommenteissaan avoimin mielin, mutta korostanut kuitenkin edelleen vaiheittaisia koronlaskuja kohti normaalitasoja.
– Mutta ei siellä varmasti etukäteen ole sitä päätöstä tehty. Moni haluaa odottaa etenkin näitä ennusteita, mitä EKP:n henkilöstö esittää.
Nordea odottaa, ettei ennusteissa ole luvassa suuria yllätyksiä.
– Sitä taustaa vasten ei olisi myöskään suuria perusteita nopeuttaa tätä koronlaskua.
Kyseessä olisi neljäs koronlasku kuluvana vuonna.
Neljännesprosenttiyksikön laskulla ei olisi juuri vaikutusta euribor-korkoihin, joihin esimerkiksi suomalaisten asuntolainat yleensä kytketään. Von Gerich huomauttaa, että 0,25 prosenttiyksikön lasku näkyy jo käytännössä tämän päivän euribor-noteerauksissa, sillä etenkin pidemmissä euriboreissa on aina mukana jonkinlainen odotus korkojen kehityksestä.
– Jos halutaan, että euribor-korot tästä liikkuisivat, niin sitten tarvitaan joko 0,5 prosenttiyksikön lasku tai sitten kommunikaatiossa selkeää poikkeamaa siitä, mitä on tähän mennessä kommunikoitu.
Von Gerich pitää todennäköisimpänä, että varovainen laskusuuntaus euriboreissa jatkuu myös lähikuukausina.
– Mutta mille tasolle loppupeleissä asettaudutaan, onko se kahden päällä vai alapuolella esimerkiksi, sitä ei keskuspankki varmasti itsekään vielä tällä hetkellä tiedä. Se määräytyy sitten sen mukaan, miten euroalueen talous ja inflaationäkymät tässä kehittyvät seuraavien kuukausien ja seuraavan puolen vuoden aikana.
Von Gerich sanoo pitävänsä myös positiivista talousyllätystä euroalueella mahdollisena. Suurin yllätysmomentti tulee hänen mukaansa siitä, että euroalueen kotitalouksilla on edelleen suuressa mittaluokassa paljon pandemian aikana kertyneitä säästöjä.
– Jos tämä kuluttajien luottamus kehittyisi niin, että näitä säästöjä uskallettaisiin kuluttaa vähän enemmän, niin siinä on tällainen selkeä positiivisen yllätyksen mahdollisuus talouteen, hän sanoo.