Kaikkonen: Nato-maiden puolustusmenot noussevat 2,5–3 prosenttiin – "Sen verran tuuliseksi on maailma käynyt"

Nato

Yhdysvaltojen presidentiksi palaavan Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen Suomessa on esitetty julkisuudessa arvioita, joiden mukaan olisi varauduttava puolustusmenojen nostamiseen.

Asiaa kommentoi muun muassa presidentti Alexander Stubb Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolestaan sanoi toimittajille lauantaina, että Suomen puolustusmenoissa on voimakasta kasvutarvetta.

STT kysyi tilanteesta arvioita entiseltä puolustusministeriltä Antti Kaikkoselta (kesk.) ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta Jukka Kopralta (kok.).

Kaikkonen ja Kopra molemmat ennakoivat, että sotilasliitto Nato korottaa lähivuosina tavoitetta jäsenmaiden puolustusmenoista. Tällä hetkellä Nato-maiden tulisi käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Voisin kuvitella, että esimerkiksi 2,5 tai 3 prosenttia saattaisivat olla seuraavia askelia Natossa, Kaikkonen sanoo.

Ensimmäiseksi pitäisi Kaikkosen mukaan päästä siihen, että kaikki jäsenmaat täyttävät nykyisen kahden prosentin kriteerin.

– Suomi ja useimmat muut jäsenmaat hoitavat osuutensa, mutta on vielä joitakin jäsenmaita, jotka eivät siihenkään ole päässeet. Se olisi nyt ensimmäinen askel tässä.

Kopra veikkaa, että kun Naton tuleva tavoite asetetaan, se on lähempänä kolmea kuin kahta prosenttia.

– Tarpeet ovat niin ilmeisiä ja suuria, ja niin paljon pitää tehdä, että henkilökohtaisesti arvioin, että se on hyvin lähellä kolmea, Kopra sanoo.

Kaikkosen mukaan etenkin heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa aiheuttaa Natolle paineita korottaa puolustusmenojen tavoitetta.

– Taustalla on ennen muuta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen vaikutukset ja heijastukset.

Kaikkonen arvelee, että lähikuukausina saatetaan nähdä yrityksiä saada Ukrainaan tulitaukoa ja rauhanprosessia.

– Uskoisin, että Yhdysvaltain uudella presidentillä on siihen pyrkimyksiä, mutta miten ne tulevat realisoitumaan, onnistuuko se ja millä ehdoilla, se jää nähtäväksi, Kaikkonen sanoo.

– Joka tapauksessa näkymä on se, että puolustukseemme on perusteltua panostaa aiempaa enemmän lähitulevaisuudessa. Sen verran tuuliseksi on maailma käynyt, valitettavasti.

Kopran mukaan Yhdysvaltojen tuleva rooli on suuri kysymysmerkki. Hän ennakoi, että Trump saattaa vaatia Euroopan maita ottamaan aiempaa suuremman vastuun Naton puolustuksesta.

– Oma lukunsa on, että Natolla on menossa iso suunnittelutyö, tehdään puolustussuunnittelua ja pannaan Natoa uuteen kuosiin vastaamaan tämänhetkistä uhkakuvaa, Kopra kertoo.

– Tähän uhkakuvaan vastaaminen vaatii enemmän puolustuksellisia panostuksia jäsenmailta.

Kopra muistuttaa, että Naton kahden prosentin tavoite puolustusmäärärahoille on viimeksi tarkistettu vuonna 2014.

– Silloin Naton uhkakuvatilanne ja toimintaympäristö oli aivan toisenlainen. Nyt on menty todella paljon huonompaan suuntaan, ja senkin johdosta kahta prosenttia voi pitää vanhentuneena tasona.

Suomen puolustusmenojen bkt-osuus on pysymässä lähivuosina yli kahden prosentin rajan. Siitä pitävät huolen muun muassa hävittäjähankinnat.

Ensi vuonna puolustusmenot ovat kohoamassa noin 6,5 miljardiin euroon. Se vastaa noin 2,5 prosenttia bkt:stä.

Kopra sanookin, ettei Suomella ole tarvetta hätäratkaisuihin.

– Nopeaa painetta nostaa heti tästä vielä ylöspäin tuskin tulee.

Kopra painottaa, että jatkossa Natossa tulisi kiinnittää tarkkaan huomiota siihen, mitä jäsenmaat puolustusrahoillaan tekevät ja saavat.

– Meillä on perinteisesti käytetty tämä raha hyvin tehokkaasti. Me saamme sillä rahalla enemmän puolustusta kuin moni muu Nato-maa.

– Kun tämä huomioidaan, se vähentää korotuspainetta Suomen osalta.

Kaikkonen on pitänyt syksyn aikana esillä, että Suomen tulisi jo lähiaikoina päättää uusista satsauksista maanpuolustukseen. Hän sanoo, että puolustusmateriaalilla tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä.

– Ensi vuoden aikana olisi syytä tehdä jo uusia päätöksiä. Muutoin on iso riski, että tipumme vuosikymmenen lopulla kahden prosentin tavoitteenkin alle.

Suomi on jo aiemmin tehnyt isoja hankintapäätöksiä muun muassa F-35-hävittäjistä ja Merivoimien uusista sotalaivoista. Kaikkosen mukaan seuraavat tarpeet ovat ennen kaikkea Maavoimien puolella.

– Siellä on aika merkittäviä modernisointitarpeita lähivuosien aikana, esimerkiksi Maavoimien liikkuvuuden parantaminen, Kaikkonen kertoo.

– Nostaisin vielä Ukrainan sodan opetuksena droonien kasvaneen merkityksen. Varmasti myös sille puolelle on syytä tehdä aika merkittäviäkin investointeja.