Asiantuntija: Pohjolaa lämmittävä osa Golfvirtaa voi pysähtyä
Huoli Golfvirran heikkenemisestä ilmastonmuutoksen vuoksi on tutkijoiden mukaan aiheellinen, vaikka todennäköisyys ei olekaan kovin suuri. Golfvirtaan kuuluu kuitenkin kaksi osaa, joista heikkenemisvaarassa on juuri se, joka vaikuttaa oleellisesti Pohjolan ilmastoon.
Tieteellisessä mielessä puhutaan Atlantin Amoc-merivirtakierrosta (Atlantic meridional overturning circulation), joka kuljettaa lämmintä vettä päiväntasaajan paikkeilta pohjoiseen ja toisaalta syvemmissä kerroksissa kylmää vettä pohjoisesta etelään.
Tähän Amoc-kiertoon liittyy tiiviisti myös Golfvirta. Ilmaston lämpenemisen myötä Amoc on vähitellen heikentynyt.
Golfvirtaa voi kuvailla kaksiosaisena kokonaisuutena, selvittää professori Petteri Uotila Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta. Uotilan alaa on etenkin hydrosfäärin geofysiikka.
Golfvirta kuuluu pohjoisen Atlantin tuulen ajamaan suurpyörteeseen, jonka pohjoislaidalta lähtee virtaus koilliseen päin eli kohti Norjaa ja Islantia. Tämä on juuri se lämmin virtaus, joka kulkee kohti Pohjoismaita osana Amoc-merivirtakiertoa.
– Jos Amocin osuus heikkenee, niin silloinhan myös Golfvirta kokonaisuudessaan heikkenee. Mutta jos Amocin osuus vaikka pysähtyisi, niin Golfvirta jatkaisi edelleen liikettään pohjoisen Atlantin suurpyörteenä.
Pohjoisen Atlantin suurpyörteen taustalla ovat toisaalta länsituulet, jotka puhaltavat Amerikasta kohti Eurooppaa ja toisaalta trooppiset pasaatituulet, jotka puhaltavat keskimäärin päinvastaiseen suuntaan eli idästä länteen.
– Se aiheuttaa tällaisen tuuliväännön, jonka johdosta Atlantille tulee pyörre. Pohjoisessa on virtaus meressä karkeasti ottaen Amerikasta kohti Eurooppaa ja päiväntasaajan seudulla Afrikasta kohti Karibianmerta, sanoo Uotila.
Atlantin länsilaidalta Karibianmeren paikkeilta Golfvirta kulkee pohjoiseen päin Yhdysvaltain itärannikon lähistölle ja edelleen koilliseen kohti Pohjoismaita.
Länsi- ja pasaatituuliin vaikuttavat maapallon pyörimisliike ja se, että päiväntasaajan seudulla on lämpimämpää kuin napa-alueiden lähistöllä. Koska Atlantin suurpyörteen aiheuttaa tuulisuus, ilmastonmuutos ei juurikaan vaikuta siihen.
– Keskimäärin tuulivääntö pysyy samanlaisena, sanoo Uotila.
Atlanttia pohjois-eteläsuunnassa halkova Amoc-merivirtakierto vaikuttaa lämpötiloihin ja sademääriin eri puolilla maapalloa, muun muassa trooppisten alueiden monsuunisateisiin.
Amociin kuuluu sekä lämpimän veden virtausta päiväntasaajan paikkeilta pohjoiseen että kylmän veden virtausta pohjoisesta etelään meren syvemmissä kerroksissa.
Amocin heikentymiseen viime vuosikymmeninä on vaikuttanut etenkin Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Makean veden virtaaminen jäätiköistä mereen johtaa siihen, että meriveden tiheys pienenee ja sekoittuminen heikkenee.
Oma osuutensa Amocin heikkenemiseen on myös Pohjoisen Jäämeren jäiden sulamisella ja Siperian jokien virtaaman kasvulla. Kaikkien näiden syiden taustalla on ilmaston lämpeneminen, joka johtuu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lämpötilan nousu jo sinänsä vaikuttaa Amoc-kiertoon.
Tutkijat ovat jo pitkään pitäneet Atlantin Amoc-merivirtakierron heikkenemistä tai pysähtymistä yhtenä niistä riskeistä, joita ilmaston lämpenemiseen liittyy.
Suomalaisessa mediassa on vuosien mittaan useaankin otteeseen vedetty mutkia suoriksi ja varoiteltu Golfvirran pysähtymisestä – STT:llä juttuarkiston perusteella ensimmäisen kerran vuonna 1999.
Uotilalta riittää ainakin hiven ymmärrystä epätarkkuuteen syyllistyville.
– Halutaanko olla tieteellisesti ihan eksakteja, vai halutaanko lyhentää sitä viestiä. Kaikkihan me tiedämme Golfvirran, mutta Amoc pitää aika usein selittää.
Vakavan huomion arvoista on Uotilan mukaan joka tapauksessa se, että Pohjolaa lämmittävän merivirtauksen pysähtyminen johtaisi noin 4–10 asteen keskilämpötilan laskuun Pohjoismaissa.
Ilmasto muistuttaisi Pohjois-Siperiaa. Luultavampaa on kuitenkin edelleen, että virtaus ei pysähdy, mutta heikkenee edelleen.