Kysely: Toimeentulon siirto Kelalle viisas ratkaisu
Valtaosa sosiaali- ja terveysjohtajista pitää perustoimeentulotuen siirtämistä Kelaan hyvänä ratkaisuna. Asiaa kysyttiin tämän vuoden Sosiaalibarometrissä.
– Toimeentulotuen siirto Kelalle on viisas päätös. Se antaa mahdollisuuden toimeenpanna toimeentulotuki huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja ehkä jopa parantaa etuuksien yhteensovittamista, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.
Muutos yhtenäistää tuen myöntämisperusteet, jolloin eri kunnissa asuvia ihmisiä kohdellaan vastaisuudessa entistä yhdenvertaisemmin.
Vuonna 2014 perustoimeentulotukea sai 234 000 kotitaloutta.
Monilla tuen tarpeeseen johtaa ensisijaisten etuuksien, kuten työttömän peruspäivärahan riittämättömyys. Kela hoitaa myös näiden etuuksien maksatuksen.
Toimeentulotuen siirron Kelaan odotetaan helpottavan asiakkaiden etuuksien saantia: sama viranomainen katsoo läpi koko tilanteen ja myöntää kaikki tuet, johon ihmisellä on oikeus.
SOSTEn barometrikyselyyn vastasivat tammi-helmikuussa Kelan edustajat, sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja sosiaalityöntekijät.
Valtaosa vastaajista pitää Kela-siirtoa oikeana ratkaisuna.
Sosiaalietuuksien alikäytön uskotaan vähenevän: kynnys hakea tukea pienenee, ja ihmiset saavat nykyistä varmemmin ne etuudet, joihin heillä on oikeus.
Osa vastaajista uskoo, että Kelassa on helpompaa ja vähemmän leimaavaa asioida kuin sosiaalitoimistossa.
Kriittisimmin siirtoon suhtautuvat asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät, mutta heistäkin yli 70 prosenttia kannattaa ratkaisua.
Siirron arvellaan hyödyttävän valtaosaa asiakkaista – heitä, joilla ei ole monimutkaisia ongelmia ja jotka osaavat käyttää sähköisiä palveluita.
Siirron pelätään heikentävän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta.
Vastaajat ovat huolissaan muun muassa syrjäytyneiden nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmisten palvelujen saannista. Näillä väestöryhmillä on lähtökohtaisesti suurin riski jäädä ilman tarvittavia sosiaalietuuksia.
– Alikäytön väheneminen antaa useammalle mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Toivottavasti kunnat käyttävät vapautuneet henkilöresurssit ennaltaehkäisevään lastensuojelu- ja perhetyöhön, sillä voitaisiin saada aikaan suuri säästö melko nopeasti, pääsihteeri Kiukas jatkaa.
Kyselyyn vastanneet katsovat, että siirtoa puoltavat Kelan tehokkaat tietojärjestelmät.
Vastaajat uskovat Kelan hoitavan perustoimeentulotuen käsittelyn pääosin hyvin ja laadukkaasti. Sosiaalityöntekijöitä askarruttaa esimerkiksi Kelan kyky hoitaa kiireelliset tukipäätökset ja antaa asiakkaille riittävästi henkilökohtaista apua.
Jotkut vastaajat pelkäävät, että asiakkaat putoavat kahden palveluluukun väliin. Osa vastaajista on huolissaan Kelan byrokraattisuudesta ja joustamattomuudesta.
Lisäksi sosiaalityöntekijöitä mietityttää, ohjataanko asiakkaat sosiaalityön palveluihin, jos heillä on muutakin kuin taloudellisen avun tarvetta.
– Kelalle tutkimus kertoo useita viestejä: vaikka sähköinen asiointi koetaan myönteisenä kehityksenä, pelätään, että sen lisääntyessä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat jäävät jalkoihin, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta sanoo.
– Huolta kannetaan myös siitä, että kiireelliset toimeentulotukipäätökset viivästyisivät ja henkilökohtainen palvelu, ohjaus sekä palvelutarpeen arviointi heikkenisi, johtava tutkija Minna Ylikännö Kelasta pohtii.