Toimittaja Antti Järvi tarttui vaiettuun aiheeseen – Miksi isoisä jäi vapaaehtoisesti rajan taakse?

Kirjat

Talvisodan seurauksena yli 420 000 suomalaista jätti kotinsa ja muutti pois alueilta, jotka jouduttiin luovuttamaan rauhanteossa Neuvostoliitolle.  

Lähtijöiden joukossa olivat Lahdenpohjan kauppalassa asuneen Antti Järven vaimo Sanna ja nuorin poika Väinö. Perheen kolme muuta poikaa olivat sotapalveluksessa.   

Antti Järvi itse ei poistunut Karjalasta. Rovaniemelle evakuoitu perhe sai isältään välirauhan aikana muutamia kirjeitä, mutta niistä ei selvinnyt tämän rajan taakse jäämisen syy.  

Kirjeet loppuivat jatkosodan puhjettua eikä isästä enää kuultu.  

Antti Järven pojanpojanpoika ja täyskaima, toimittaja Antti Järvi tarttui mysteeriin keväällä 2020 setänsä pyynnöstä. Kadonneen isoisoisän kohtalo oli jäänyt vaivaamaan jälkipolvia, sillä tapahtuneesta ei ollut suvussa juuri puhuttu.  

Erilaisia tarinoita Järven Karjalaan jäämisen syistä toki liikkui. Osa oli kuullut hänen jääneen toisen naisen vuoksi, osa tiesi Järven myöhästyneen evakuoinnista tai loikanneen.  

Kukaan Järven neljästä pojasta tai muista sota-aikana eläneistä sukulaisista ei ollut enää kertomassa muistojaan. Toimittaja Antti Järven käsiinsä saamat johtolangat olivat muutenkin vähäiset: vain nippu suvussa säilyneitä kirjeitä.  

Niistä lähti kuitenkin purkautumaan kudelma, jota seuraamalla Järvi pääsi isopappansa jäljille. Hän kertoo salapoliisityönsä vaiheista elokuussa ilmestyneessä kirjassaan Minne katosi Antti Järvi? 

Antti Kiukkonen syntyi vuonna 1882 Jaakkimassa Laatokan luoteisrannalla. Hänen vanhempansa olivat köyhiä pienviljelijöitä.  

Vuonna 1906 Kiukkonen matkusti Yhdysvaltoihin ja asettui asumaan Red Lodgen kaivoskaupunkiin. Isoveli Matti seurasi myöhemmin perässä. Veljekset vaihtoivat sukunimensä Kiukkosesta lyhyempään Järveen.  

Vuonna 1917 Antti Järvi palasi Suomeen huolehtimaan sokeutuneesta äidistään. Hän suunnitteli paluuta Yhdysvaltoihin, mutta löysi kotikylältä puolisokseen Sanna Tapanaisen ja avioitui. Järvi elätti perhettään kirvesmiehenä.  

Talvisodan puhjettua perheen vanhimmat pojat Aale, Matti ja Arvo joutuivat sotapalvelukseen. Sanna-äiti ja 15-vuotias Väinö evakuoitiin muiden lahdenpohjalaisten tavoin Rovaniemelle.  

Aale Järven äidilleen lähettämistä kirjeistä käy ilmi, että isää odoteltiin perässä Lappiin.  

– Kyllä minä kurkailin siellä asemilla, että olisin nähnyt Isän, mutta en nähnyt, enkä paljon muitakaan tuttuja, jos saatte hänestä jotain tietoa, niin kirjottakaa minulle, Aale viestitti.  

Toukokuussa perheelle varmistui isän erikoinen ratkaisu: hän ei ollut lähtenyt Karjalasta. Järvi oli siirretty muiden Lahdenpohjaan jääneiden tavoin Sortavalaan ja onnistui lähettämään Suomeen palanneen naisen mukana viestin perheelleen.  

– Terveytet kaikille tuttaville jos kelle kelpaan, isä kirjoitti ja lähetti samalla osoitteensa.  

Suvussa säilyneistä myöhemmistä kirjeistä käy ilmi, että Järvi kaipasi perhettään ja toivoi vaimonsa ja Väinö-poikansa hakevan lupaa muuttaa rajan taakse.  

Kirjeissä mainitaan nimeltä muutamia muita kotipaikkakunnalle jääneitä. Juuri heidän kauttaan toimittaja Antti Järvi pääsi lopulta isoisoisänsä jäljille. 

Järvi oli jääneiden joukossa outolintu, sillä hänellä ei tiedetty olleen sosialistisympatioita. Hän omisti suurehkon talon, ja hänen poikansa kuuluivat suojeluskuntaan.  

Hänestä ei myöskään ollut mainintoja Valtiollisen poliisin papereissa. Sen sijaan Karjalan FSB:n arkistosta löytyi Järvestä yllättäen kansio valokuvineen.  

Sotien jälkeen luovutetulle alueelle vapaaehtoisesti jääneet ovat olleet Suomessa vaiettu aihe. He olivat häiritsevä poikkeus yhtenäisyyttä korostavassa tarinassa. Usein omat sukulaisetkaan eivät halunneet muistella heitä.   

Antti Järven teos isoisoisästään on ensimmäinen tietokirja aiheesta. Kokenut toimittaja on tehnyt odotetun huolellista jälkeä.  

Järvi on kolunnut tarkasti kotimaiset arkistot ja käyttänyt myös venäläisiä alkuperäislähteitä, joista löytyikin muutama maininta isoisoisästä.  ”Työläisvanhus Anti Järveä” haastateltiin jopa Izvestija-lehden etusivulla.  

Arkistolöydöistäkään ei käynyt täysin ilmi, miksi Antti Järvi päätti jäädä rajan taakse. Petroskoissa FSB:n arkistossa kuitenkin selvisi, mitä isoisoisälle oli tapahtunut.  

Paperit johdattivat toimittaja Antti Järven lopulta Siperiaan, jonne isoisoisän matka oli monen muun suomalaisen tavoin päättynyt.   

Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi? Kertomus kadonneesta isoisoisästä ja Karjalaan jääneistä. Gummerus, 374 s.