"Pahan olon purkaminen"
Luin kiinnostuneena toimittaja Pekka Pohjolaisen artikkelin (3.11) koskien puolueen asettaman työryhmän tekemää Keskusta 2010 -raporttia.
Suu loksahti auki hämmästyksestä, kun pääsin tähän kohtaan artikkelissa: ”Kuisman mukaan keskustan tapa käyttäytyä somessa on myös kohtuullisen kohtelias, kun taas perussuomalaiset keskittyvät pahan olon purkamiseen.”
Liirumlaarumia. Eikö edes Keskusta 2010 -työryhmän puheenjohtaja tunne somea? ”Some” on valtavan laaja asia jo erilaisten käyttötekniikoiden osalta, saati käsiteltyjen asioiden. Käytöstapojen ”kohtuullinen kohteliaisuus” riippuu aivan siitä, missä porukoissa liikkuu
Vaikka buumeri olen, käytän omassa harrastuksessani hyvin paljon somea, pääasiassa Facebookia. Osallistujien poliittinen kanta ei harrastusalueeni ryhmissä (seuraan aktiivisesti noin 20 ryhmää) tavallisesti tule edes esiin, saati että sitä Juha Kuisman tapaan olisi asiallista luokitella puoluekannan mukaan.
Ryhmissä keskustellaan asioista. ”Pahan olon” purkamista kyllä näkyy paljon. Olen lukenut esimerkiksi jo neljässä polvessa rakkaudella vaalitusta mökkiympäristöstä maalla vesistön rannassa. Kirjoittaja kertoo itkuisena, kuinka se häikäilemättömästi pilataan tuuliteollisuudella. Niin pahasti, että perhe katkerin mielin yrittää perintökalleuden myymistä romahtaneella hinnalla.
Onko ”paha olo” ja sen purkaminen asiaa ymmärtäville mikään ihme? Ei ole. Mutta olisi absurdia Kuisman tapaan luokitella pahaa oloa puoluekannan mukaan.
Mainitsen nimeltä yhden suuresti arvostamani keskustapuolueen aktiivisen toimijan. Hän on Satu Jaatinen. Hän muutti Suomeen takaisin tehtyään pitkän työuran Lontoon suurpankkien johtotehtävissä.
Varmaan hänkin tietynlaista pahaa oloa Suomessa koki, koska perusti täällä Pelastetaan Päijänne -nimisen Facebook-ryhmän ja on siitä asti toiminut ahkerasti ryhmän nimen mukaisten tavoitteiden puolesta.
Saman pahan olon ovat jakaneet erittäin monet muutkin ja havahtuneet toimimaan Päijänteeseen kohdistuvia uhkia vastaan. Ryhmä on kasvanut suureksi, siinä on 6000 jäsentä.
Juha Kuisma ei ole ainoa, joka suhtautuu somen ”pahan olon” purkamiseen ylimielisesti huitaisten. Samansuuntaisia reaktioita on kokenut myös Satu Jaatinen. Ylimielisyyden kohteena, ei sen osoittajana kuten puoluetoverinsa Juha Kuisma.
Näin Jaatinen kertoi julkisessa Facebook-profiilissaan 4. marraskuuta: ”Kun olin odottamassa vuoroani A-studiossa yhdessä työmarkkinajohtajien kanssa, yksi heistä sanoi kevennykseksi ”sinä olet siis sellainen aktivisti”, kun kättelimme ja kerroin osuuteni liittyvän kaivoksiin. Hymähdin. Mietin, kuinka kuvailisin mikä olen, kun vapaaehtoisena toimin mm. kaivosasiassa? En kiipeile puihin, olen kunta- ja aluepäättäjä ja taustaltani investointipankkiiri. Toimin kaivosasiassa yhdessä mm. tohtoreiden, professoreiden, insinöörien ja poromiesten kanssa. Pidän faktoista ja vaikutusarvioista, vertailusta ja läpinäkyvyydestä. Välitän sydämellä ja järjellä ihmisistä ja luonnosta ja tulevista sukupolvista; taloutemme hyvinvoinnista. Paras tapa lienee kuvailla minua on, että olen kansalainen, joka muiden tavoin odottaa tuottoa investoinnilleen yhteiskuntaan: palveluiden, hyvän hallintotavan ja terveen talouden, luonnon ja ihmisten muodossa. Niin että lainsäädäntö ja sen toimeenpano pitävät ihmistemme, luontomme ja taloutemme puolta pitkälle tulevaisuuteen. Seuraaville sukupolvillekin.Simples!”
Vesa Nuolioja
Jyväskylä
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/