Keskustalaisilla selvä missio oppositiokaudelle – "Hallitusohjelmasta piirtyy esiin keskittämisen kaava"

Politiikka

Keskustan pitää haastaa Petteri Orpon (kok.) hallitusta erityisesti alueellisesta tasa-arvosta, käy ilmi Suomenmaan keskustan kansanedustajille tekemästä kyselystä.

– Seuraamme ennen kaikkea sitä, onko hallituksen politiikka oikeudentuntoista Suomen eri alueiden ja eri elämäntilanteissa olevien suomalaisten välillä. Hallitusohjelman perusteella näin ei ole, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjaa.

– Keskustan tulee seurata tarkasti alueellista oikeudenmukaisuutta. On oleellista kysyä, miten hallitus toden teolla huomioi koko Suomen kasvunäkymät? Hämeen vaalipiirin Hilkka Kemppi kysyy.

Hanna-Leena Mattila Oulun vaalipiiristä pamauttaa, että väki suorastaan savustetaan eri tavoin pois haja-asutusalueilta. Mattila uumoilee, että leikkaukset iskevät maaseudun ja kasvualueiden ulkopuolella asuviin perussuomalaisten äänestäjiin, jotka tulevat ankarasti pettymään.

Suomenmaan sähköpostikyselyyn vastasi 13 kansanedustajaa. Heistä kolme neljästä korosti maan tasapuolista kehittämistä. Vastauksista kuultaa läpi pelko keskittämisestä.

Satakuntalainen Eeva Kalli on erityisen huolestunut siitä, pystyykö hallitus luomaan elinvoiman ja hyvän arjen edellytyksiä kaikkialle Suomeen.

– Hallitusohjelmasta piirtyy esiin keskittämisen kaava koko Suomen elinvoiman edistämisen sijaan, Kalli harmittelee.

Samalla linjalla on Oulun vaalipiiri Pekka Aittakumpu.

– Keskustan tehtävä on erityisesti tehdä työtä sen eteen, että koko Suomen elinvoimasta huolehditaan, että talouden tasapainottaminen tehdään oikeudenmukaisesti köyhän asiaa unohtamatta ja että politiikka on perheellistymiseen kannustavaa.

Hallitusohjelmasta piirtyy esiin keskittämisen kaava.

Eeva Kalli

Savo-Karjalan vaalipiirin Markku Siponen ja Hanna Huttunen nostavat esiin itäisen ja pohjoisen Suomen.

Huttusen mukaan aluepolitiikka on unohdettu hallitusneuvoitteluissa, sillä esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän rahoitus poistettiin kokonaan.

– Hallitusohjelmassa ajetaan keskittävää politiikkaa kasvukeskuksien ympärille. Turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus vaativat satsauksia myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, Siponen toteaa.

Myös entinen puolustusministeri, Uudenmaan vaalipiirin Antti Kaikkonen nostaa esiin turvallisuusnäkökulman.

–  Isänmaan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta tulee pitää huolta. Toivottavasti syksyllä keskustellaan myös suomalaisten arjen asioista, hän sanoo. 

Useat vastaajat mainitsivat erityisenä alueita koskevana huolenaiheena hyvinvointialueiden rahoituksen, kun hallitus leikkaa lähipalveluista ja ajaa palvelutasoa alas.

– Keskitymme arvioimaan sitä, saadaanko työmarkkinoita uudistettua. Seuraamme tarkoin, miten vasta aloittaneet uudet sote-alueet ja sitä kautta suomalaisten tärkeimmät lähipalvelut toimivat, keskustan puheenjohtaja Saarikko lupaa.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin Vesa Kallio kertoo, että pelko sote-palveluiden karkaamisesta on maaseudulla todellinen.

– Pelkoa lisää se, että kunnat ovat ajaneet alas kutsujoukkoliikennettä, jolloin varsinkaan ikääntyvät ihmiset eivät pääse sen enempää lääkäriin kuin kauppaankaan. Kohta voidaan kysyä, kuollaanko tulevaisuudessa osassa Suomea nälkään vai hoidon puutteessa kulkutauteihin, Kallio puuskahtaa.

Kuollaanko tulevaisuudessa osassa Suomea nälkään vai hoidon puutteessa kulkutauteihin.

Vesa Kallio

Oulun vaalipiirin Olga Oinas-Panuma nostaa esiin myös sivistyksen alueellisesta näkökulmasta.

– Meidän on edelleen pidettävä huoli siitä, että jokaisella on mahdollisuus menestyä, kouluttautua ja pärjätä elämässä: olipa hän kotoisin pohjoisesta tai etelästä, taajamasta tai sen ulkopuolelta.

Saman vaalipiirin Timo Mehtälä listaa, että keskustan tulee haastaa Orpon hallitusta sen päätösten vaikutuksesta sotepalveluihin, lapsiperheisiin, vammaispalveluihin ja yrityselämään. Erityisesti Mehtälä mainitsee maa- ja metsätalouden kansallisen tuen vaikutuksen jo muutenkin vaikean taloustilanteen keskellä elävien tilojen arkeen.

Alueellisen tasa-arvon lisäksi keskustaedustajat toivovat puolueen haastavan hallitusta ainakin perhepolitiikasta, maatalouden kannattavuudesta, työmarkkinauudistuksista sekä suurista raidehankkeista. Nämä teemat saavat yksittäisiä mainintoja.

Esimerkiksi Hilkka Kemppi painottaa Suomen väestökehityksen haasteita.

– Nyt on aika tehdä arvovalinta, että lapsiperheiden toimeentulosta ei leikata. Ei ole oikein, että lapset ja nuoret joutuvat kärsimään hallitusohjelman päätösten myötä esimerkiksi vanhempiensa työttömyydestä. Keskustan tulee olla Suomen paras väestöpoliittinen puolue, hän vaatii. 

Useampi kansanedustaja nostaa tikunnokkaan vaalilupaukset. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistuttaa, että etenkin päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset antoivat äänestäjille suuria lupauksia, joiden lunastamista nyt odotetaan.

– Pitää katsoa sen perään, vastaako hallitus niihin lupauksiin ja odotuksiin, joita he ennen vaaleja suomalaisille antoivat, Antti Kaikkonen kiteyttää keskustan tehtävän syksyksi.

– Kauniit tekstit ja hyvät tavoitteet on luettu, nyt niiden on muututtava teoiksi, Markku Siponen lataa.

Vesa Kallion mukaan keskustan pitää haastaa hallitusta erityisesti asiallisessa ja asiapitoisessa politiikan tekemisessä.

– Jokaiseen hallituksen tekemiseen tulee suhtautua kriittisesti, mutta perustelluin argumentein. Huutokilpailussa perussuomalaisten kanssa on mahdotonta pärjätä. Kannattaa muistaa vanha sanonta, jonka mukaan sian kanssa painiin ryhtyessä molemmat likaavat itsensä, mutta sika yleensä nauttii siitä.

Kauniit tekstit ja hyvät tavoitteet on luettu, nyt niiden on muututtava teoiksi.

Markku Siponen

Monet keskustalaiset korostavat, että hallitus tekee myös oikeita asioita. Tällä linjalla on myös puolueen johto.

– Saamme varmasti eduskuntaan esityksiä, joita keskusta on valmis tukemaan, mutta isoja ristiriitojakin on varmasti edessä, Saarikko sanoo.

– Hallitusohjelman tavoite Suomen talouden kuntoon laittamisesta on oikea, mutta keinot – ihmisten perusturvasta ja -palveluista leikkaaminen ja lähipalvelujen keskittäminen – ovat vääriä ja epäoikeudenmukaisia, Kurvinen muotoilee.

Kurvisen mukaan pääministeri Orpon pitää saada hallituksensa toimimaan, sillä siihen velvoittaa myös vaalitulos. Toisena vaihtoehtona on vetää johtopäätökset.

– Samalla pitää tehdä niin Suomen rajojen sisä- kuin ulkopuolella selväksi, että myös kaikille hallituspuolueille ihmisarvo on jakamaton ja että Suomessa ei ole minkäänlaista sijaa rasismille ja syrjinnälle, Kurvinen vaatii viitaten hallituskohuihin.

Myös Hilkka Kemppi siirtää katseen erityisesti Orpoon.

– Toivon, että pääministeri kykenee kokoamaan hallituksen rivit ja hallitus pääsee toteuttamaan ohjelmaansa. Suomi on vaikeassa tienhaarassa, jossa talouskriisi, maatalouden pitkä kuivuusjakso, inflaatio ja ensi syksynä jälkeen uhkaava energiakriisi pakottavat toimimaan nopeasti ja määrätietoisesti, Kemppi sanoo.

Hallituksen alkutaival on mennyt kohusta toiseen tarpoessa. Keskustan kansanedustajat odottavat, että syksyllä politiikassa päästäisiin keskustelemaan politiikan sisällöistä ja hallitusohjelmasta, sillä Orpon hallituksella ei ole vielä yhtään konkreettista tekoa.

– Odotan jo hallituksen ensimmäisiä esityksiä ja budjettia. Olisi syytä jo päästä töihin. Tulee pitkä ja tuulinen syksy, konkari Mika Lintilä Vaasan vaalipiiristä arvelee.

– Odotan, että  pääsemme keskustelemaan politiikan sisällöistä. Tämä toteutuu kun ensimmäinen hallituksen budjetti ja hallituksen esitykset tulevat eduskuntaan, Hanna Huttunen sanoo.

Tulee pitkä ja tuulinen syksy.

Mika Lintilä

Myös ensimmäisen kauden kansanedustajat Vesa Kallio, Olga Oinas-Panuma, Timo Mehtälä ja Markku Siponen kertovat jo odottavansa kunnolla töihin pääsemistä ja hallituksen toiminnan arvioimista sen esitysten perusteella.

– Odotan politiikan syksyltä sitä, että hallitus pääsee toteuttamaan ohjelmaansa. Äänestäjien on hyvä saada nähdä seuraukset hallitusohjelman toteuttamisen seurauksista Suomelle ja sen kansalaisille, Mehtälä sanoo.

Siponen toivoo, että keskusta tekisi kunnianhimoista oppositiopolitiikkaa.

Kallio odottaa, että kaikki puolueet alkaisivat tehdä yhdessä töitä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Kallion mielestä Suomessa on kymmeniä, ellei satoja tärkeämpiä asioita kuin yhden puolueen huutokilpailuksi lanseeraamat maahanmuuttoon liittyvät ongelmat.

– Toiveena on myös, että politiikkaa ei enää syksyllä leimaa hallituksen jatkuvat pelisääntökeskustelut, ja että ei ole tarvetta murehtia Suomen poliittista mainetta maailmalla.

Myös puheenjohtaja Saarikko nostaa erikseen esiin politiikan ilmapiirin.

– Todella toivon, että kävisimme suomalaisena yhteiskuntana yhdessä pohdinnan siitä, miten politiikan ääripäistymistä, sosiaalisen median tunteita räjäyttävää vaikutusta ja vastenmielistä politiikkaankin pesiytynyttä ilkeää puhumisen tapaa voitaisiin hillitä.