Onnettomuustutkintakeskus: Espoon romahtaneen sillan suunnittelussa ja toteutuksessa oli puutteita
Espoon Tapiolassa toukokuussa romahtaneen väliaikaisen kävelysillan suunnittelussa ja toteutuksessa oli puutteita, eikä rakennelaskelmia tehty, vaikka olisi pitänyt, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes).
Silta oli rakennettu rakennustelineosista ja siinä oli käytetty eri valmistajien osia.
Sillan heikoimmat osat olivat Otkesin selvityksen mukaan poikittaispalkkien päiden kiinnitysosat. Osat taipuivat auki, jolloin poikittaispalkit, telinetasot ja vanerilevyt putosivat alas. Vauriota edisti se, että kiinnitysosissa ei ollut lukituspultteja.
Viranomaisvalvontaa sillalle ei Otkesin mukaan tehty. Rakenteellinen tarkastelu jäi tilaajan ja telinetoimittajan varaan.
Sillalla oli romahduksen aikaan 11. toukokuuta koululaisryhmä. Ihmiset putosivat sillan rakenteiden mukana noin viisi metriä, ja 24 sai sairaalahoitoa vaativia vammoja.
Otkesin alustavan tarkastelun perusteella myös sillan 7,7 metrin pituiset pitkittäispalkit olivat heikot. Mikäli kuorma olisi jakautunut palkeille tasaisesti, ne olisivat Otkesin mukaan kantaneet enintään 150 kilogrammaa neliömetriltä.
Lisäksi noin kolmemetristen poikittaispalkkien liitososien kantavuus oli tätäkin vähemmän, ja vaurio alkoi niistä. Myös poikittaispalkkien kantokyky oli puutteellinen.
Otkesin mukaan sillat suunnitellaan tyypillisesti käyttäen EN-standardeja, jotka vaativat kuormankantokyvyksi 500 kilogrammaa neliömetrille. Silta ei täyttänyt tätä vaatimusta. Sen sijaan se oli tehty telinerakentamisen periaatteita mukaillen.
Silta tarkastettiin telinealan toimintamallien mukaisesti viikoittain ja siihen oli kiinnitetty telinekortiksi kutsuttu kyltti, Otkes kertoo. Telinekortin mukaan sillan kuormankantokyky olisi ollut 250 kilogrammaa per neliömetri.
Silta kuitenkin sortui paljon pienemmällä kuormalla, Otkesin laskelmien mukaan tungoskuorma oli todennäköisesti vain noin 50–60 kilogrammaa per neliömetri.
– Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sillan pitkittäispalkit, poikittaispalkit ja erityisesti poikittaispalkkien liitososat olivat selvästi liian heikot. Lisäksi sillan kokonaisstabiliteetti oli puutteellinen, koska sillasta puuttui pultteja ja eri suuntaisia jäykisteitä, sanoo tutkinnanjohtaja Kai Valonen tiedotteessa.
OTKESIN pitää ilmoittaa asianomaisille viranomaisille turvallisuustutkinnan aikana havaittavat viat tai puutteet, jotka uusien onnettomuuksien estämiseksi on kiireellisesti korjattava. Otkesin mukaan Tapiolan siltaromahduksessa ei ole tunnistettavissa viranomaista, jolle ilmoitus voitaisiin osoittaa.
– Se, että kuntien silloista vastaavaa viranomaistahoa ei ole pystytty selvitystyössä tunnistamaan, on itsessään huolestuttavaa. Kuntien tilapäiset ja jopa pysyvät sillat näyttäisivät yleensä jäävän viranomaisvalvonnan ulkopuolelle, sanoo tutkinnanjohtaja Valonen tiedotteessa.
Valosen mukaan Otkesilla ei ole tiedossa, kuinka paljon Suomessa on telineosista rakennettuja siltoja. Hän neuvoo kuntia tarkastamaan, onko niiden alueella olevissa silloissa vastaavanlaisia puutteita kuin Espoon turmasillassa.
– Hyvä periaate on, että tilapäisen sillan käytön tulisi olla yhtä turvallista kuin pysyvän sillan.
Toukokuun lopussa Espoon kaupunki kertoi, että Tapiolan jäljellä olevista tilapäisistä telinesilloista löytyi puutteita ulkopuolisessa tarkastuksessa. Sillat ovat pysyneet suljettuina sen jälkeen, kun yksi niistä romahti.
Eritasoisia puutteita oli kaikissa vielä pystyssä olevissa neljässä tilapäisessä kävelysillassa, kertoi Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo STT:lle toukokuun lopussa.
Otkesin tutkinta jatkuu. Seuraavaksi perehdytään muun muassa siltarakentamista koskeviin määräyksiin, silta- ja telinerakentamisen käytäntöihin sekä pelastustoimiin. Tutkintaselostus suosituksineen valmistuu arviolta tämän vuoden lopussa.