Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä – mitä ratkaisuja hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet esittävät?
Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä, ja yksi suurimpia syitä siihen on, ettei varhaista hoitoa ole perustasolla saatavilla riittävän matalalla kynnyksellä ja oikeaan aikaan. Muun muassa tämän takia Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo katsovat, että seuraavan hallituksen olisi toteutettava terapiatakuu.
– Jos ihmisellä on mielenterveyshaasteita, hänen olisi päästävä omassa terveyskeskuksessaan hoitoon kuukauden sisällä. Se on ollut meidän vaatimuksemme, Wahlbeck sanoo.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista kokoomus on vaaliohjelmassaan sanonut toteuttavansa terapiatakuun. RKP oli sisällyttänyt terapiatakuun nuorisopakettiinsa. Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa katsotaan, että terapiatakuun pitäisi koskea kaikkia ikäryhmiä.
Salo sanoo, että terapiatakuu takaisi sen, että omalla terveysasemalla pääsisi mielenterveyshoidon tarpeen arviointiin hyvin nopeasti samoin kuin hoitoonkin.
– Terapiatakuu tarkoittaisi, että perusterveydenhuollossa olisi mielenterveyspalveluita niille, jotka hyötyisivät siitä. Ne, jotka tarvitsisivat erikoissairaanhoitoa, ohjattaisiin sinne.
Salon mukaan terapiatakuun ideana on, että apua ja tukea saisi varhaisessa vaiheessa, mikä estäisi ongelmien pahenemista.
Wahlbeck kertoo Mieli ry:n arvioineen, että terapiatakuu tulisi maksamaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
– Osa siitä menisi koulutukseen, kun nykyistä henkilökuntaa koulutetaan ja jonkin verran tarvitaan myös lisää henkilökuntaa, Wahlbeck sanoo.
Mieli ry on myös arvioinut, että pelkästään terapiatakuu vaatisi noin 500 henkilötyövuotta lisää. Toisaalta arvion mukaan ainakin saman verran psykoterapeutteja vapautuisi Kelan kuntoutuspsykoterapian tarpeen pienentyessä.
Salo sanoo, että pelkkä terapiatakuu ei sinällään riitä, vaan se pitää myös resursoida ja toteuttaa laadukkaasti.
– Samalla pitää kuitenkin toteuttaa myös muita toimia kuten helpottaa psykiatrisen hoidon resurssipulaa.
Perusterveydenhuollossa keskeisin hoito on pitkään ollut lääkeresepti, eikä hoidossa välttämättä ole jatkuvuutta.
– Lisäksi tulee vaikutelma, että pitää olla esimerkiksi itsetuhoinen, että päivystyksen kautta pääsee hoitoon.
OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset olivat Suomessa noin yksitoista miljardia euroa vuodessa. Salon mukaan mielenterveysongelmien hoito ja ehkäisy pitäisi nähdä investointeina.
Hän sanoo, että jos resursseja kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti, pidemmällä aikavälillä mielenterveysongelmista aiheutuvat kustannukset pienenevät.
Mielenterveyspooli ja Mieli ry korostavat, että seuraavalla hallituskaudella olisi todella tärkeää ratkoa lasten ja nuorten mielenterveyskriisiä. Wahlbeck ja Salo katsovat, että siihen tarvittaisiin oma erillinen ohjelmansa.
– Siihen otettaisiin lasten ja nuorten elämän eri osa-alueilta eri toimenpiteitä. Koulussa pitäisi olla opiskelurauha kaikille, kaikilla pitäisi olla mahdollisuus merkityksellisiin vapaa-ajan harrastuksiin, vanhemmilla pitäisi olla vanhemmuuden tukea. On monia toimenpiteitä, joilla ehkäistään tulevien sukupolvien mielenterveysongelmia, Wahlbeck sanoo.
Salo jatkaa, että tarvitaan laaja-alainen ohjelma, joka vähentää nuorten kuormitusta. Mielenterveyspooli selvitti ennen vaaleja, miten eduskuntapuolueet vaaliohjelmissaan ottivat esiin mielenterveysongelmat.
– Nuorten mielenterveyskriisi ja sen ratkaisu nousivat monella puolueella esiin. Nuorten hyvinvointi oli myös hallitustunnustelijan kysymyksissä mukana. Täytyy tietenkin toivoa, että tämä nousisi myös hallitusohjelmaan, Salo sanoo.
RKP toisi nuorisopaketissaan enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja myös chat-palveluiden muodossa. Kokoomus puolestaan kertoo laittavansa kuntoon nuorten ennaltaehkäisevät tukipalvelut, lastensuojelun ja kotouttamispolitiikan.
KD katsoo, että tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten on saatava nopeasti apua.
– Huonosti voivien lasten ja nuorten joukko voi yhä huonommin, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.
Perussuomalaisilla ei ollut erillistä eduskuntavaaliohjelmaa, eikä perussuomalaisten eduskuntavaalien alla julkaisemissa ohjelmissa käsitelty mielenterveysasioita. Puoluetoimistosta kuitenkin toimitettiin linjaus, joka oli vaalien alla tehty.
– Nuori, jolla on mielenterveysongelma, ei sanktioilla tai yhteiskuntatakuilla tule pääsemään osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Mielenterveysongelmia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti, ongelmat koskettavat kaikkia ikäryhmiä, puolue linjaa.
Perussuomalaiset kritisoi lisäksi sitä, että mielenterveyden ongelmia hoidetaan liian usein lääkityksellä ilman terapiaa.
Salo muistuttaa lapsuuden ja nuoruuden elämänkulun merkityksestä ja että monet yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat mielenterveysongelmien syntyyn.
– Ihmisten talousahdinko, työelämän, opiskeluelämän paineet, globaalit kriisit, ympäristöahdistus, sota, pandemia, hän luettelee.
Sekä Salo että Wahlbeck peräänkuuluttavat sitä, että kaikkeen päätöksentekoon tarvitaan mielenterveysvaikutusten arviointia.
– Vaikutusarvioinneissa olisi otettava huomioon, miten se (päätös) vaikuttaa erilaisten ryhmien mielenterveyteen myös silloin kuin se ei koske suoraan mielenterveyspalveluita, vaan myös silloin kuin se koskee esimerkiksi sosiaaliturvaa, asumista ja työelämää, Salo sanoo.
Osa puolueiden mielenterveyslinjauksista oli varsin ympäripyöreitä. Kokoomus kertoo esimerkiksi parantavansa mielenterveyspalveluita ja hoitavansa ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Kristillisdemokraattien mielestä pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin on helpotettava.
RKP haluaa, että mielenterveyden edistämisestä tehdään valtakunnallinen painopistealue.
– On tärkeää saada hoitoa nopeasti, matalalla kynnyksellä ja omalla äidinkielellä, RKP toteaa.
Perussuomalaisten mukaan erityyppisiä toiminnallisia terapioita, psykoterapiaa ja kuntoutustoimintaa pitäisi tarjota huomattavasti nykyistä matalammalla kynnyksellä.
Mielenterveyspoolin Salo nostaa esiin huolensa siitä, miten leikkaukset vaikuttavat mielenterveyteen. Kokoomus on pitänyt kiinni siitä, että julkista taloutta on sopeutettava 6 miljardilla eurolla vaalikaudella.
– Jos tehdään mittavia leikkauksia peruspalveluihin ja sosiaaliturvaan, niin vaikka mielenterveyspalveluihin samalla toteutettaisiin joitain uudistuksia, silloin ikään kuin leikataan mattoa toisesta päästä ja lisätään toiseen päähän. Silloin ei päästä puuttumaan niihin juurisyihin. Silloin tilanne voi pahentua, hän sanoo.
Sote-alalla kärsitään henkilöstöpulasta, joka vaivaa myös mielenterveyspalveluita.
– Meillä on psykologipula, meillä on psykiatripula, meillä on hoitajapula. Mielenterveyspuolelle tarvitaan satoja käsipareja lisää, Wahlbeck sanoo.
Yhtenä keinona työntekijäpulaan Mieli ry ja Mielenterveyspooli ovat ehdottaneet psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuutta.
– Olemme laskeneet, että vuosittain pitäisi olla noin 400 aloituspaikkaa. Ihan siihen ei vielä päästä. Viime vuosina yliopistot ovat siinä skarpanneet, mutta edelleen on liian vähän aloituspaikkoja, Wahlbeck sanoo.
Hallitusneuvotteluihin tällä hetkellä osallistuvista puolueista RKP ja kristillisdemokraatit kertovat vaaliohjelmissaan, että ne muuttaisivat psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomaksi.