Antisankari ja konna, mutta niin vain heistä tuli kuningas ja kuningatar – Britannia juhlii monarkin kruunajaisia ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun
Aika näyttää, elävätkö kuningas Charles ja kuningatarpuoliso Camilla elämänsä onnellisena loppuun asti, mutta edellytykset siihen ovat ainakin paremmat kuin takavuosina. Skandaalit ja ongelmat ovat varjostaneet jo vähän yli parikymppisinä toisiinsa tutustuneen pariskunnan elämää moneen otteeseen.
Charlesin ensimmäinen avioliitto Diana Spencerin kanssa osoittautui tunnetusti katastrofaaliseksi. Pariskunnan myrskyisää suhdetta reposteltiin vuosikausia mediassa, ja sekä Charles että prinsessa Diana lisäsivät vettä myllyyn omilla julkisilla avautumisillaan muun muassa uskottomuudesta.
Liiton tilan kiteytti Diana tunnetussa vuoden 1995 televisiohaastattelussaan, jossa hän sanoi avioliittonsa olevan ruuhkainen, koska siinä on kolme ihmistä. Viittaus liittyi Camillaan, jonka kanssa Charlesin suhde jatkui avioliitonkin aikana. Loukattu Diana nimitti Camillaa tiettävästi rottweileriksi.
Kaiken kurjuuden päätti Dianan traaginen kuolema auto-onnettomuudessa vuonna 1997.
Charles ja ensimmäisestä avioliitostaan eronnut tarinan toinen konna Camilla pitivät pitkään matalaa profiilia prinsessan kuoleman jälkeen, sillä kansan sympatiat olivat olleet Dianan puolella, joka nähtiin kaltoin kohdeltuna uhrina.
Yleisesti arvioitiin, että epäsuositusta ja avionrikkojana pidetystä Camillasta ei milloinkaan tulisi kuningatarta, sillä jo pelkkä ajatus pariskunnan suhteen virallistamisesta aiheutti vastustusta. Avioliitto kuitenkin solmittiin, mutta kuninkaallisittain vaatimattomissa menoissa vasta vuonna 2005.
Nyt onnelliseksi kuvattu pariskunta on kuitenkin tilanteessa, jossa se kruunataan kuninkaaksi ja kuningattareksi.
Perittyä valtaa kannattaa yhä melkein kuusi kymmenestä britistä, mutta nuoremmissa ikäluokissa kannatus vähenee selvästi.
Huhtikuussa toteutettiin analytiikkayhtiö YouGovin ja yleisradioyhtiö BBC:n mielipidemittaus, jossa kysyttiin muun muassa, tulisiko Britannian pysyä monarkiana.
Lähes 60 prosenttia vastaajista oli monarkian kannalla ja noin joka neljäs halusi, että valtionpäämies valittaisiin vaaleilla. Loput eivät joko osanneet tai halunneet ilmaista kantaansa.
Kyselyssä haluttiin myös tietää, onko kuningas Charles niin sanotusti kansan pulssilla eli ymmärtääkö hän kansalaisten tuntoja. Vastaajista 45 prosenttia oli sitä mieltä, että Charles ei niitä ymmärrä.
Iäkkäämmät vastaajat suhtautuvat myönteisemmin monarkiaan kuin nuoret ikäluokat. Niinpä tulevaisuudessa voi olla, että perityn vallan kannatus vähitellen alkaa laskea.
Kyselyn 18–24-vuotiaista vastaajista nimittäin vain kolmannes oli perityn vallan kannalla, kun yli 65-vuotiaista monarkiaa kannatti melkein 80 prosenttia. Nuorista ikäluokista valtaosa kertoi kyselyssä, että ei ole ylipäätään kiinnostunut kuninkaallisesta perheestä.
Kuningas Charles ja puolisonsa Camilla eivät ole kuningashuoneen suosituimmat jäsenet. Ykköspaikkaa YouGovin tuoreimmassa tutkimuksessa pitää yhä edesmennyt kuningatar Elisabet. Kakkosena on prinsessa Anne, jaetulla kolmannella sijalla melkein tasaluvuin Annen kanssa ovat nykyinen Walesin prinssi William ja prinsessa Catherine.
Vasta viidentenä on 74-vuotias kuningas, joka ehti olla kruununprinssinä seitsemisenkymmentä vuotta. Prinssi Harry oli tässä mittauksessa sijaluvulla kaksitoista.
Kruunajaisten alla Britanniassa on käyty keskustelua myös kuninkaan henkilökohtaisesta varallisuudesta, josta hovi ei ole kertonut täsmällisiä tietoja.
Guardian-lehden hiljattain julkistaman selvityksen perusteella kuninkaan omaisuuden arvoksi on kerrottu noin 1,8 miljardia puntaa (runsaat 2 miljardia euroa).
Kuninkaan esikunnasta otettiin Guardianin uutiseen niukka ja torjuva kanta.
– Emme kommentoi yksityisiä talousasioita, mutta teidän esittämänne luvut ovat kovin luovia, spekulatiivisia ja epätarkkoja.
Palatsi ei lehden mukaan ollut halukas esittämään vaihtoehtoisia numeroita, sillä omaisuustietoja pidetään yksityisasioina.
Kuningatar Elisabetilta jääneen omaisuussalkun suuruudeksi on arvioitu yli 40 miljardia dollaria (yli 36 miljardia euroa), kertoo puolestaan talouslehti Forbes. Tämä sisältää muun muassa maaomistuksia, kiinteistöjä, koruja, taidetta ja niin edelleen.
Elisabetin testamentti on määrätty salaiseksi vähintään 90 vuodeksi, joten aivan heti ei hänen jättämästään perinnöstä päästä selvyyteen.
Kritiikkiä onkin herättänyt omaisuusjärjestelyiden vaatimaton läpinäkyvyys. Kuninkaalliset kun kuitenkin ovat saavuttaneet asemansa syntymässään saamansa etuoikeuden ansiosta.
Omaisuuteen liittyy runsaasti myös periaatteellisia kysymyksiä siitä, miten kuninkaalliset ovat varallisuutta historian kuluessa kartuttaneet.
Charlesin kerrotaan olleen lapsena herkkä ja myös koulukiusattu. Tilannetta ei helpottanut, että hänen vanhempansa olivat kiireisiä ja paljon pitkilläkin matkoilla.
Aikuistuessaan Charles sai kuulla naureskelua, koska kannatti muun muassa luonnonmukaista viljelyä aikana, jolloin luomu ei ollut valtavirtaa, eivätkä ympäristökysymykset ylipäätään samalla tavalla esillä kuin nyt.
Charles on myös tehnyt tiettäväksi, että ei juuri arvosta nykyarkkitehtuuria ja on siksi joutunut kerran jos toisenkin kipakkaan sanasotaan.
Charles on muun muassa kuvaillut Lontoon maineikkaan taidemuseon National Galleryn modernia lisärakennusta hirviömäiseksi paiseeksi rakastetun ja tyylikkään ystävän kasvoilla.
Kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneen Charlesin yksi elämäntyö liittyy Poundburyyn, jonka suunnitteluun hän on osallistunut aktiivisesti.
”Charlesin kaupungin” eli muutaman tuhannen asukkaan alueen matalat uudisrakennukset ja kaavaratkaisut mukailevat historiallista ja englantilaista perinteistä pikkukaupunkimaista tyyliä.
– Monet sanoivat, että tämä hanke ei onnistuisi, mutta olen iloinen, että epäilijät olivat väärässä. Poundbury kukoistaa, kuningas on todennut.