Koulutuksen aloituspaikat eivät vastaa työpaikkakehitystä tai väestön määrää, sanovat kuusi suurinta kaupunkia
Työpaikat, nuoret ikäluokat ja muunkielinen väestö keskittyvät suurille kaupunkiseuduille. Tätä ei kuitenkaan huomioida esimerkiksi koulutuksen aloituspaikoissa tai muunkielisten maahan asettumisen tukemisessa, joka on tärkeää työvoiman riittävyyden kannalta. Tätä mieltä ovat Suomen kuusi suurinta kaupunkia Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku, jotka julkaisivat tänään konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamansa työvoimatarveselvityksen.
Kuuden suurimman kaupungin kaupunkiseuduilla asuu lähes puolet Suomen väestöstä. Vuoden 2020 tietojen mukaan samalla alueella sijaitsee noin 52 prosenttia koko maan työpaikoista ja 55 prosenttia koko maan korkea-asteen suorittaneista.
Työpaikkakehitys on 2010-luvulla ollut teollisuudessa, rakentamisessa, sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa, ICT-alalla ja majoituksen ja ravitsemuksen alalla näillä kaupunkiseuduilla muuta maata parempaa.
Työvoiman tarjonta myös kasvaa, koska väestön keski-ikä on koko maata alhaisempi, muuttovoitto tuo maan sisältä työntekijöitä ja koulutetuista iso osa jää valmistumisensa jälkeen alueelle.
Tutkimuksessa muistutetaan, että alueiden kehityksessä pitäisi kiinnittää huomiota myös kasvavien alueiden erityisiin piirteisiin, ei vain muuttotappioalueiden ongelmiin.
Kuuden suurimman kaupungin mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla koulutuksen aloituspaikat eivät vastaa alan työpaikkakehitystä tai alueiden väestöosuutta.
– Seuraavalla hallituskaudella tulee nostaa korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää pysyvästi kasvukeskuksissa, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) Helsingin kaupungin tiedotteessa.
Kaupungit kiinnittävät huomiota myös maahanmuuttoon, sillä työikäisen väestön kasvu perustuu tutkimuksen mukaan yksinomaan muunkieliseen väestöön. Kaupungit vaativat muunkielisten huomiointia erityisesti suurissa kaupungeissa.
– Meidän tulee kehittää suomalaisen yhteiskunnan vastaanottokykyä ja houkuttelevuutta. Esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi tulee mahdollistaa, sillä siten koko koulutuspolun suorittaminen englanniksi mahdollistuu, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.
Konsulttitoimiston tutkimuksen alustavissa politiikkasuosituksissa todetaan, että Suomessa pitäisi hyväksyä maan eriytyminen ja erilaistuminen työvoiman tarjontaan ja saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Elinvoimaisten alueiden olosuhteita ei pidä keinotekoisesti heikentää alueellisen tasa-arvon nimissä, sillä se on vahingollista koko maan kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen mukaan koulutuksen aloituspaikkojen määrä on riittämätön varsinkin kriittisillä aloilla. Työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa kasvaville alueille pitää suunnitelmallisesti lisätä ja vähentää sääntelyä.