Keskustanuorissa vaihtuu valta – katso puheenjohtajaehdokkaiden linjaukset
Keskustanuoret kokoontuu tänä viikonloppuna liittokokoukseensa Varsinais-Suomen Saloon. Nuorisojärjestö linjaa politiikasta, järjestöllisistä asioista ja valitsee uuden liittojohdon.
Istuva puheenjohtaja Jere Tapio väistyy. Hänen seuraajakseen vuosiksi 2026 ja 2027 pyrkii kaksi henkilöä, varsinaissuomalainen Lauri Salo ja kainuulainen Milla Veteläinen.
Tuleva kausi on merkittävä siksikin, että vuonna 2027 edessä ovat eduskuntavaalit. Niiden jälkeen Suomeen muodostetaan uusi hallitus. Keskustan osalta myös nuorisojärjestö on tärkeässä roolissa, kun keskusteluja hallitukseen menosta käydään.
Suomenmaa kysyi puheenjohtajaehdokkailta neljä kysymystä liittyen keskustanuoriin, puolueeseen ja tulevaan mahdolliseen hallitusratkaisuun.
MILLA VETELÄINEN kertoo olevansa 23-vuotias ihmisistä ja ilmiöistä innostuva yhteiskuntatieteilijä. Hän on kotoisin Suomussalmelta, mutta vaikuttaa nykyisin Rovaniemellä. Edellisellä valtuustokaudella hän johti Suomussalmen kunnanvaltuustoa ja toimi myös maakuntavaltuutettuna ja aluevaltuutettuna Kainuussa.
1. Nimeä kolme tärkeintä asiaa, joita ajaisit järjestön johdossa.
1. Meidän ei pidä olla kaikkea kaikille, vaan keskittyä siihen, mikä on olennaista: arvojen kirkastamiseen, ajattelun uudistamiseen ja konkreettisiin poliittisiin tavoitteisiin.
2. Laajasti kenttää osallistaen on luotava strateginen näkemys siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa vuoteen 2050 mennessä. Mitattavan strategian lisäksi on määriteltävä konkreettinen poliittinen tavoitesuunta siitä, mikä on seuraava suuri poliittinen tavoitteemme, perustulon tai kansalaispalvelusmallin kaltainen missio.
3. Politiikkaa on vietävä aktiivisesti arjen ympäristöihin, joissa nuoret ovat: kouluihin, sosiaaliseen mediaan, harrastusseuroihin ja paikallisyhteisöihin, mahdollisesti yhteistyössä myös muiden nuorisojärjestöjen kanssa.
2. Missä Suomen Keskusta r.p:n pitäisi terästäytyä?
Keskustan pitäisi pystyä toisten puolueiden tekemisten reagoinnin sijaan vahvistamaan omaa linjaa aktiivisesti niin kansan keskuudessa kuin sosiaalisessa mediassakin. Se, joka parhaiten tarjoaa oikeudenmukaisen, heikommasta huolta pitävän, mutta myös yrittäjyyteen kannustavan talouslinjan, voittaa ensi eduskuntavaalit. Ihmisten luottamus täytyy yhä uudelleen ansaita omalla työllä.
3. Nuoria, myös opiskelevaa nuorisoa, kiinnostaa poliittinen osallistuminen aiempaa vähemmän. Pitäisikö keskustaopiskelijat ja keskustanuoret yhdistää?
Meidän tulee omalla toiminnallamme osoittaa, miksi vapaa-aikaansa kannattaa käyttää juuri poliittiseen toimintaan. Keskustanuorilla ja keskustaopiskelijoilla on kummallakin oma tärkeä paikkansa keskustalaisessa liikkeessä – ne palvelevat hieman eri kohderyhmiä ja rakentavat poliittista identiteettiä eri näkökulmista. On perusteltua kysyä, voisiko liikkeen kokonaisuutta vahvistaa, jos nämä kaksi toimijaa löytäisivät vielä yhtenäisemmän rakenteen, joten pidemmällä aikajänteellä en sulje yhdistämisen mahdollisuutta pois laskuista.
4. Jos saisit valita, olisiko vuonna 2027 työnsä aloittava Suomen hallitus väriltään punamultaa vai sinivihreää?
Arvot, yhteiset tavoitetilat sekä puolueen vaalimenestys ratkaisee sen, minkälainen hallituspohja Suomeen rakentuu, ja kannattaako Keskustan olla siinä mukana. Kolmen suuren paluu eli Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen muodostama hallitus mahdollisesti RKP:llä höystettynä toisi maahamme kuitenkin toivottua vakautta ja ennakoitavuutta.
LAURI SALO on 24-vuotias Loimaan Mellilästä lähtöisin oleva, kauppatieteen opintojen perässä turkulaistunut keskustaopiskelijoiden tämänhetkinen puheenjohtaja. Hän toimii myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallituksen varajäsenenä ja henkilöstöjaoston varsinaisena jäsenenä. Hän sanoo pitävänsä ihmisistä ja innostuvansa hyvistä (poliittisista) keskusteluista.
1. Nimeä kolme tärkeintä asiaa, joita ajaisit järjestön johdossa.
1. Loisin keskustanuorille poliittisen vision, jonka keskiössä on se, että yhä useampi voisi luottaa huomiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Siinä tulee myös konkreettisin askelin näyttää, miten valoisampaan tulevaisuuteen päästään.
2. Tekisin töitä nuorkeskustan vaalivoiton turvaamiseksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi kartoitamme eri piireissä ehdokkaita hyvissä ajoin ja tuemme tukiryhmien kokoamisessa. Vaalivoiton takaamiseksi kehittämme viestintäämme ja poliittista strategisuuttamme.
3. Haluan keskustanuorten olevan suunnannäyttäjä hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä poliittisessa järjestötoiminnassa. Liian moni nuorisopoliitikko kamppailee jaksamishaasteiden kanssa.
2. Missä Suomen Keskusta r.p:n pitäisi terästäytyä?
Keskustan helmasynti on se, ettemme osaa puhutella kaupunkiväestöä, vaikka tutkimusten valossa meillä on siellä jalansijaa. Yksi ratkaisu olisi aluepolitiikan uudelleensanoitus. Myös kaupungeissa kiinnostaa se, kuinka isoja koulut ovat tai kuinka pitkä on koulumatka ja kuinka kaukana on lähin sote-keskus. Keskustan tulisi lanseerata vahvemmin korttelikoulujen ja lähiösotepisteiden asemaa. En usko päälleliimattuun sanomaan siitä, miten tavoitamme kaupunkilaiset äänestäjämme, vaan sen tulee kytkeytyä keskustalaiseen aatteeseen.
3. Nuoria, myös opiskelevaa nuorisoa, kiinnostaa poliittinen osallistuminen aiempaa vähemmän. Pitäisikö keskustaopiskelijat ja keskustanuoret yhdistää?
Opiskelijapoliittinen toiminta on joka tapauksessa jollakin tavalla tässä puolueessa järjestettävä ja näen erityisen arvon sille, että korkeakouluopiskelijoilla on oma yhteisönsä tässä kansanliikkeessä.
Yhteisiä rajapintoja ja resurssien jakamista tehdään jo paljon, eikä keskustaopiskelijoiden alasajo tuo toivottua “tehokkuusvaikutusta”. Keskustanuorilla ja keskustaopiskelijoilla on omat tärkeät roolinsa, ja yhdessä muodostamme liikkeen, jossa kasvetaan tekijöiksi ja vaikuttajiksi.
4. Jos saisit valita, olisiko vuonna 2027 työnsä aloittava Suomen hallitus väriltään punamultaa vai sinivihreää?
Hallitusohjelma ratkaisee. Jos kuitenkin tässä kohtaa on pakko valita kumpi vaihtoehto houkuttelee enemmän, valitsen sinivihreän värit. Tähän mennessä SDP on linjannut haluavansa leikata kotihoidontuesta, pieniltä ja keskisuurilta yrittäjiltä sekä maataloustuista. Lisäksi he ovat linjanneet haluavansa poistaa opintolainahyvityksen. Kertoo hyvin suuresta arvojen eroista, että SDP on valmiina ensimmäisenä leikkaamaan näistä.
Kokoomus on saavuttanut nykyisessä hallituksessa taas lähes kaiken haluamansa: Tämä tuo paremman mahdollisuuden meille olla kuskin paikalla.
