Musiikin uusi aikakausi alkoi tasan 60 vuotta sitten – Beatlesin tahmaiseen alkuun mahtui uuvuttavaa soittotahtia ja inhimillinen tragedia
Tänään 5. lokakuuta tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta The Beatles-yhtyeen ensimmäisen singlen julkaisusta. Brittiläinen Beatles on historian eniten levyjä myynyt yhtye.
Love Me Do-kappale ei menestynyt yhtä megalomaanisesti kuin yhtyeen myöhemmät singlet. Se jäi Yhdistyneen kuningaskunnan listan 17. sijalle. Levytys kuitenkin toi Beatlesia yleisön tietoisuuteen.
The Beatles aloitti jo vuonna 1957. Aluksi yhtyeen nimi oli The Quarrymen. Yhtye soitti rock and rollia sekä siihen aikaan erittäin suosittua skiffleä.
The Quarrymenin kantava voima oli kitaristi-laulaja John Lennon. Hieman myöhemmin mukaan tulivat myös Paul McCartney ja George Harrison. Lennonin lisäksi alkuperäisessä yhtyeessä oli toinen kitaristi, banjonsoittaja, rumpali ja skifflen kotikutoisuuden mukaisesti pyykkilaudan ja pyykkilaatikosta tehdyn basson soittajat.
Kitaristit Harrison ja McCartney toivat mukaan osaamista.
Lennon oli yhtyeen aloittaessa vasta 16-vuotias ja McCartney 15-vuotias. Vuoden 1958 alussa mukaan tullut Harrison oli tuolloin vasta 14-vuotias. Laulajina toimivat Lennon ja McCartney Harrisonin ottaessa joitain lauluvastuita myöhemmin.
Ensimmäisen omakustannelevytyksensä The Quarrymen teki vuonna 1958. Kappaleita oli vain kaksi, Buddy Hollyn hitti That’ll Be the Day sekä McCartneyn tekemä, Harrisonin avustama In Spite of All the Danger.
Vuonna 1959 yhtyeen kokoonpanossa tehtiin muutoksia, kun rumpali Colin Hanton lähti yhtyeestä ja hänet korvasi Pete Best. Hieman aiemmin oli lähtenyt pianisti John Duff Lowe, joka oli liittynyt yhtyeeseen hieman Harrisonin jälkeen.
Nelihenkinen yhtye sai pian joukkoonsa basistiksi Lennonin ystävän Stuart Sutcliffen. Sutcliffe ja Lennon ideoivat yhtyeelle uuden nimen Buddy Hollyn yhtyeen kunniaksi. The Silver Beetles, kovakuoriaiset, teki kunniaa Crickets-yhtyeelle. Cricket tarkoittaa heinäsirkkaa.
Lennon ehdotti nimenmuutosta pian tämän jälkeen. Beetles muokattiin yhtyeen innokkaalla hyväksynnällä beat-musiikin mukaan The Beatlesiksi vuonna 1960.
Vuosien 1960 ja 1962 välillä Beatles soitti paljon Saksan Hampurissa. Rankka keikkatahti auttoi osaltaan yhtyeen soittotaitojen kehittymisessä.
Yhtye omaksui myös tietynlaisen kovanaama-tyylin tuolloin, kun Sutcliffe saksalaisen tyttöystävänsä Astrid Kirchherin kanssa ideoi esiintymisasuksi nahkatakit.
Kovaa oli myös elämä. Ahtaat ja likaiset takahuoneet olivat välillä yhtyeen koti, vähäinen raha saattoi mennä heti kun tulikin, ja uuvuttava keikkatahti piti vain jaksaa. Päihteitäkin kului.
Vuonna 1961 Sutcliffe jätti yhtyeen, kun hän ei kehittynyt soittajana tarpeeksi hyvin. Samoihin aikoihin hän kihlasi Kirchherin. Sutcliffe jäi Saksaan ja jatkoi taideopintojaan. Bassoon tarttui McCartney.
Jo seuraavana vuonna kihlaparia ja yhtyettä kohtasi valtava tragedia. Kun yhtye saapui Saksaan, Kirchher kertoi näille lentokentällä Sutcliffen menehtyneen muutama päivä aiemmin aivoverenvuotoon. Sutcliffe oli vain 21-vuotias. Lennon otti ystävänsä kuoleman erityisen raskaasti.
Vuonna 1962 yhtye etsi tuoreen managerinsa Brian Epsteinin kanssa levy-yhtiötä. Useat suuret levy-yhtiöt kieltäytyivät ottamasta Beatlesia hoteisiinsa, sillä ne katsoivat kitarayhtyeiden ajan olevan menossa ohi.
Suuren EMI-yhtiön tytäryhtiö Parlophone tarjosi lopulta levytyssopimuksen. Tuottaja George Martin kuitenkin vaati, että rumpali Pete Best pitää korvata paremmalla rumpalilla. Bestillä oli välillä vaikeuksia pysyä rytmissä, joten hän ei voinut jatkaa.
Uudeksi rumpaliksi löytyi Ringo Starr. Tämän myötä koossa oli vihdoin klassiseksi muodostunut kokoonpano Lennon–McCartney–Harrison–Starr.
Love Me Dota levytettäessä tuottaja Martin ei ollut tyytyväinen Starrinkaan rummutukseen. Studiorumpalikaan ei onnistunut Starria paremmin, ja Starrin versio otettiinkin singlelle. Please Please Me-albumille seuraavana vuonna valittiin kuitenkin studiorumpali Andy Whiten rummuttama versio.
Kappale on tyyliltään beat-vaikutteista poprokkia. Se soljahtaa myös yhtyeen kotipaikasta Liverpoolista tulleen merseybeat-musiikin nimikkeen alle. Suhteellisen yksinkertaisessa sanoituksessa poika pyytää tytöltä vastarakkautta. Erikoisuutena voi mainita Lennonin soittaman huuliharpun osana sovitusta. Albumiversiossa kuullaan myös Starrin tamburiinin lyöntejä.
Laulajana on kappaleen varsinainen tekijä McCartney, joka oli tehnyt laulun jo 1950-luvun lopulla. Tekijäksi on merkitty myös Lennon, joka auttoi viimeistelyssä.
B-puolella oli niin ikään McCartneyn tekemä kappale, P.S. I Love You. Siinäkin laulusta vastaa McCartney. George Martin ei päästänyt tässä kohtaa Starria rumpuihin, ja Andy Whiten komppaajana Starr soittaakin marakasseja.
Kaikki McCartneyn ja Lennonin Beatles-ajan laulut on merkitty kummankin yhteiseksi teokseksi, vaikka tekijänä olisi ollut vain toinen. Lennon & McCartney muodostui näin käsitteeksi ja laadukkaan poprokin takeeksi.
Miehet tekivät lauluja yhdessä paljon 1960-luvun puoliväliin saakka, myöhemmin kumpikin teki laulunsa yksin.
Listaykköseksi Britanniassa nousi yhtyeen kolmas single From Me to You keväällä 1963. Jo Please Please Me-kappale oli alkuvuodesta päässyt listakakkoseksi.
Tie oli auki menestykselle taivaita myöten. Vuoden -63 loppupuolella alettiin jo puhua beatlemaniasta, kun suosio alkoi olla päätähuimaavaa suorastaan hysteeristen fanityttöjen kirkuessa ihailuaan.
The Beatlesista on tullut kaikkien aikojen menestyksekkäin yhtye laskutavasta riippuen yli miljardilla myydyllä levyllä. 600 miljoonaa on varmistettu.
Kakkosena tulee Elvis Presley, joka on myynyt noin puoli miljardia levyä. Siinä missä Elviksen suosio on aivan viime vuosina hiipunut Beatlesin suosio on säilynyt erittäin korkeana näihin päiviin asti.
Beatlesin musiikki arvostetaan myös laadultaan korkeaksi. Kaikkien aikojen parhaiden laulujen listoilta löytyy poikkeuksetta Beatles-klassikoita. Kaikkien aikojen parhaaksi albumiksi on arvosteltu Beatlesin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band vuodelta 1967.
Sgt. Pepperin erinomaisuutta kuvaa Lennonin ja McCartneyn kilpailijan reaktio Atlantin toiselta puolen. Yhdysvaltalaisen Beach Boys-yhtyeen lauluntekijä-basisti Brian Wilson pyrki tekemään kaikkien aikojen parhaan levyn, mutta kun Beatlesin levy julkaistiin, Wilson ei kokenut olevansa kykenevä ylittämään Sgt. Pepperin tasoa, ja ajautui vuosiksi masennukseen ja päihdekierteeseen. Wilsonin ja Beach Boysin Pet Sounds vuodelta 1966 on kuitenkin arvostettu historian toiseksi parhaaksi kevyen musiikin albumiksi Sgt. Pepperin jälkeen.
Sisäisesti eripuraiseksi ajautunut The Beatles hajosi vuonna 1970. Kukin aloitti soolouran. Paul McCartney menestyi erityisen hyvin Wings-yhtyeensä kera. Lennonin soolohiteistä esimerkiksi rauhanlaulu Imagine on saavuttanut suuren suosion sekä kriitikkojen että yleisön keskuudessa.
Lennon kuoli vuonna 1980 pian täytettyään 40 vuotta. Häiriintynyt fani ampui Lennonia tämän kotiovella New Yorkissa Yhdysvalloissa. Beatlesin yhteenpaluuta oli suunniteltu vain vähän aikaa aiemmin, mutta yhtyeen viimeinen hetki kokonaisuudessaan yhdessä jäi vuoteen 1970.
Harrison menehtyi 58-vuotiaana syöpään vuonna 2001. Elossa ja työn touhussa ovat edelleen 80-vuotias McCartney ja 82-vuotias Starr. Suomessa McCartney esiintyi viimeksi vuonna 2011 ja Starr vuonna 2018.
Muista Beatlesin parissa vaikuttaneista Pete Best jatkoi muusikonuraa 2000-vuosikymmenelle. Hän on tällä hetkellä 80-vuotias. Tiettävästi Best ei ole ollut yhteydessä yhdenkään beatlen kanssa vuoden 1962 jälkeen. Vuonna 1999 hän esiintyi Suomessa.
Tuottaja George Martin kuoli vuonna 2016 90-vuotiaana. Manageri Brian Epstein menehtyi jo vuonna 1967 vain 32 vuoden iässä otettuaan ilmeisesti vahingossa yliannostuksen unilääkkeitä.
The Beatlesin ympärille kehittynyt fanikulttuuri näkyy jatkuvassa levymyynnissä, fanituotteissa, tasaiseen tahtiin ilmestyvissä kirjoissa ja Beatles-tapahtumissa. Suomessakin järjestetään Beatles-festivaaleja pääosin vuosittain.