Tutkimus: Näin moni Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna – ikä vaikuttaa siihen, miten asioihin suhtaudutaan
Lähes viidennes Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna. Venäjänkielisten kotoutumistyöhön erikoistuneen Cultura-säätiön tutkimukseen vastanneista 18 prosenttia oli tätä mieltä.
64 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainassa ei ole oikeutettua. Vastaajista 10 prosenttia ei osannut vastata ja 9 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.
Eniten sotilaallista toimintaa hyväksyivät 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastaajat, suurinta kielteisyys oli nuoremmilla vastaajilla. Molempia mielipiteitä oli kuitenkin kaikissa ikäryhmissä.
Tutkimukseen haastateltiin runsaat 1 600 ihmistä, mikä vastasi edustavaa otosta Suomen venäjänkielisistä. Tutkimuksen toteutti Innolink, ja se tehtiin puhelinhaastatteluina kesä–heinäkuussa.
Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky sanoo STT:lle, että monelle venäläistaustaiselle tilanne on voinut aiheuttaa valtavan identiteettikriisin. Esimerkkinä hän kertoo Neuvostoliitossa kasvaneiden kokemustaustasta. Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneista oli syntynyt Neuvostoliitossa ja 16 prosenttia Venäjällä.
– Neuvostoliittolaisissa kouluissa opetettiin, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat rauhan puolesta ja taistelevat koko maailmaa vastaan, jotta maailmassa olisi rauha. Yhtäkkiä valtio, jonka rauhanomaisuuteen uskoit ja josta identiteettisi rakensit, tekeekin tällaista. Sitä on hirveän vaikea sisäistää, Gusatinsky selittää.
Hän kertoo myös eräästä lapsena vanhempiensa kanssa Suomeen muuttaneesta naisesta, joka on asunut yli puolet elämästään Suomessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän kirjoitti, että ”on kauheaa herätä ja huomata, että sota on alkanut ja aggressori olen minä”.
– Se on karmea herätys. Monille se on tapahtunut paljon aikaisemmin, ensimmäisestä Tshetshenian sodasta, joillekin se on vasta nyt tullut silmille.
Venäjää puhuvat ovat suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa vajaat 88 000 ihmistä puhui venäjää äidinkielenään.
Gusatinskyn mukaan Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat hyvin moninainen ryhmä ja siksi mustavalkoista kahtiajakoa sodan puolesta ja vastaan -leireihin ei voi tehdä. Osa voi toki olla selvästi jommallakummalla puolella, hän lisää.
Asian moniulotteisuudesta kertoo myös se, että monet vastaajat, jotka eivät pitäneet Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna, kommentoivat kuitenkin jotain Venäjän toimintaa oikeuttavaa tai ymmärtävää. Vastaajat saattoivat tuoda esiin tilanteen monimutkaisuuden tai sen, ettei Venäjää tulisi yksinään syyttää tilanteesta.
Gusatinskyn mukaan Venäjän median vaikutus näkyi useissa vastauksissa.
– Yhdysvallat, Nato ja EU ovat suurimmat syylliset. Selitetään, että Venäjällä ei ollut muita mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Venäjä ei ole vastuussa, vaan se joutuu tekemään näin, Gusatinky kertoo vastauksista.
Vastaajat suhtautuivat myös kriittisesti EU:n Venäjän-vastaisiin talouspakotteisiin. Niitä vastusti runsaat puolet vastaajista.
– Sanotaan, että pakotteet rankaisevat Venäjää, eikä Venäjä tarvitse rankaisua. Eurooppalaiset luulevat, että sillä voi vaikuttaa vallanvaihtoon, ja se on naurettavaa. Nämä istuvat siihen narratiiviin, jota Venäjän media luo, Gusatinsky avaa.
Enemmistö ei myöskään kannata lisätuen antamista Ukrainalle, mutta 43 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulee ottaa tarvittaessa vastaan merkittävä määrä ukrainalaisia pakolaisia.
Haastatteluissa selvisi, että Suomen mediaan luottaa vain noin 40 prosenttia vastaajista. Siihen vaikuttaa Venäjän median käyttö ja sen välittämän tiedon ristiriita suomalaisen median kanssa.
Gusatinskyn mukaan monet venäläistaustaiset voivat kokea henkilökohtaisena sen, että Venäjään suhtaudutaan kriittisesti, eivätkä sen takia luota Suomen mediaan.
– Heistä tuntuu siltä, että media on henkilökohtaisesti heitä vastaan.
Lisäksi huomionarvoista oli se, että osallisuuden ja yhteiskuntaan kuulumisen tunne ovat merkittäviä keinoja luottamuksen rakentamiseen. Ne, jotka kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa luottavat muihinkin instituutioihin, kuten mediaan.
– Heillä suhtautuminen Venäjän sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa on hyvin samanlainen kuin koko Suomen väestöllä (eli kielteinen), Gusatinsky kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ikä vaikuttaa paljon siihen, miten Venäjän toimiin suhtaudutaan. Nuoremmat ikäryhmät eivät ole olleet yhtä voimakkaasti Venäjän propagandan vaikutuksen alaisina, vaan perustavat näkemyksiään myös muuhun tietoon, selvityksen johtopäätöksissä todetaan.
Kaikista vastaajista noin kolmannes kokee, että heidän mielipiteeseensä on pyritty vaikuttamaan tarkoituksella harhaanjohtavasti. Iäkkäämmät ikäryhmät olivat kokeneet tätä vähemmän, kun taas nuoremmat ikäryhmät vaikuttamisyrityksiä havaitessaan uskoivat Venäjän olevan yritysten takana.
Kaikista vaikuttamisyrityksiä kokeneista 58 prosenttia uskoi Venäjän olevan niiden takana.
Yllättävä tulos tutkimuksessa oli se, että valtaosa eli 82 prosenttia ei ollut kokenut Ukrainan sodan aiheuttaneen syrjintää tai vihapuhetta venäjänkielisyyden vuoksi. Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että venäjänkieliset ovat kohdanneet rajuakin vihapuhetta sodan myötä.
Gusatinskyn mukaan eri lähteissä ja esimerkiksi aiemmassa nettikyselyssä on kuitenkin tullut enemmän ilmi venäjänkielisten kohtaamaa syrjintää ja vihapuhetta.
Gusatinsky näkee myönteisenä myös sen, että valtaosa vastaajista kertoi voivansa avoimesti tuoda esiin omia mielipiteitään ja ajatuksiaan.
– Ihmiset uskaltavat tuoda esiin valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä. Se on hyvä asia ja olisi hyvä, että säilyy se luottamus siihen, ettei piiloteta niitä näkemyksiä.
Hänen mukaansa on tärkeä vähentää jännitteitä ja korostaa avoimuutta sekä rakentaa luottamusta, joka on avain yhteiseen turvallisuuteen Suomessa.
– Se myös estää infovaikuttamisen pyrkimyksiä ja vähentää sen tehoa sekä vastakkainasettelua. Sitä Venäjä tekee taidokkaasti.