Viennistä apua kotimaan rikki olevaan elintarvikeketjuun
Maatalouden kannattavuus on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Heikko kannattavuus ja jatkajien vähyys ovat suurimmat uhat niin huoltovarmuudelle kuin koko Suomen kokonaisturvallisuudelle. Jos ei ole jatkajia, ei ole tulevaisuutta, millä toimialalla tahansa.
Maatalouden eli suomalaisen ruuan tulevaisuus ratkaistaan markkinoilla. Suomessa kotimaan markkina on liian keskittynyt eikä aitoa kilpailua ole. Kun kotimaan markkinat eivät kasva eikä kaupan keskittymisen ja halpaan hintaan keskittyvän markkinoinnin myötä ole lisää rahaa tulossa, on haettava ratkaisuja muualta.
Ratkaisu on elintarvikkeiden viennin reipas lisääminen. Se antaa mahdollisuuksia sekä suomalaisen maatalouden selviytymiselle että kansantaloudelle.
Suomalaisten elintarvikkeiden vienti perustuu tällä hetkellä lähinnä halpoihin matalan jalostusasteen tuotteisiin ja ylijäämän vientiin. Näistä saatava hyöty on täysin riittämätön eikä auta elintarvikeketjun alkupäässä ketään.
Suomalaiset elintarvikeyritykset keskittyvät lähinnä kotimaan myyntiin ja riippuvuus siitä on aivan liian suuri. Tällä strategialla pelataan suoraan kaupan keskusliikkeiden kassaan, kun kotimaan markkina on täysin niiden säädeltävissä.
Suomalaisten elintarvikeyritysten heikko myyntikyky kotimaassa näkyy myös viennissä – halvalla myyminen Suomessa on myös halvalla myymistä vientiin. Tuotannon kannattavuus ei riipu pelkästään tuotantokustannuksista vaan myös yritysten myyntiosaamisesta, joka Suomessa näyttäytyy heikolta.
Suomi onkin kaikilla mittareilla mitattuna EU:n häntäpäässä elintarvikeviennissä, niin euroissa kuin kiloissa ja litroissa. Kun tuonti on samaan aikaan lisääntynyt rajusti, iskee tämä myös Suomen kansantalouteen – maahan tulee valtavat määrät tuontielintarvikkeita ja maasta valuu merkittävä määrä euroja niiden maksamiseksi.
Yritysten heikon vientiosaamisen lisäksi valtion toimet viennin kehittämiseksi ovat riittämättömiä. Ruokaviraston vientipalvelut, Food from Finland -ohjelma ja maatalousattaseoiden toiminta ovat kaikki päättymässä tämän vuoden aikana.
Ei elintarvikevientiä kehitetä lyhytkestoisella vaalikausittaisella hankerahoituksella, siihen pitää olla yli vaalikausien menevä pitkäjänteinen ohjelma ja sen mukainen rahoitus. Toivottavasti Säätytalolla ja tulevassa hallituksessa on riittävästi tämän ymmärtäviä neuvottelijoita.
Suomalaisen huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää elintarvikevientiä, jonka avulla huoltovarmuuden perustana oleva maataloustuotanto saadaan kannattavammaksi. Tämä edellyttää elintarvikeyrityksiltä täysin uutta otetta vientiin ja siihen sitoutumista. Valtiolta tarvitaan vastaavaa sitoutumista ja eri viranomaisten, virastojen ja ministeriöiden välistä yhteistyötä sekä koordinaatiota.
Vienti ei ole pois kuluttajilta, viennillä on mahdollisuus turvata suomalaisille kuluttajille suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa maatalouden kannattavuuden paranemisen myötä. Nykyinen kotimaan elintarvikemarkkina ei näytä siihen pystyvän.
