Ylöjärvellä opetetaan tunnetaitoja omana aineena – voi vähentää kiusaamista ja rasismia sekä parantaa keskittymistä

Kotimaa

Ylöjärven kaupungissa Pirkanmaalla opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja peruskoulussa omana oppiaineena. Ylöjärven opetuspäällikön ja Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijan mielestä aine pitäisi lisätä myös valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Tutkimusten ja kyselyiden perusteella tunnetaitojen opettaminen peruskoulussa omana aineenaan voi vähentää kiusaamista ja rasismia luokkahuoneissa.

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan Ylöjärvellä 1–2- ja 7–8-luokkalaisille tunti viikossa. Alakouluikäisille opetetaan tunteiden nimeämistä ja tunnistamista sekä niiden säätelyä. Opetukseen kuuluu myös muiden kuuntelemisen, oman puheenvuoron odottamisen ja ryhmään kuulumisen taitoja.

–  Yläkoululaiset harjoittelevat samoja taitoja murrosikäisen tunnemyrskyn näkökulmasta. Samalla syvennytään oman itsensä ja toisten ymmärtämiseen, Ylöjärven opetuspäällikkö Tarja Suhonen sanoo.

Tunneilla käytetään paljon Yhteispeli-menetelmän toimintatapoja, jotka kehitettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa.

Opetus on merkitty kunnan opetussuunnitelmassa omaksi tunnikseen, eikä muista oppiaineista ole otettu aikaa pois. Poikkeuksena ovat kahdeksasluokkalaiset, joilla on yksi tunti valinnaisia oppiaineita vähemmän.

–  Olemme saaneet paljon positiivista palautetta oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta. Luokkien yhteishenki on parantunut, oppilaat stressaavat vähemmän ja kiusaaminen on vähentynyt, Suhonen sanoo.

Vuonna 2021 tehdyn valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 2,4 prosenttia kaikista 4–5-luokkalaisista kiusaa muita oppilaita vähintään kerran viikossa. Ylöjärvellä kiusaajia oli 0,4 prosenttia.

Tunnetaitojen opetus alkoi Ylöjärvellä syksyllä 2016. Suhonen arvioi, että opetuksen lisääminen maksaa kunnalle noin 150  000 euroa vuodessa opettajien palkkakuluina. Lisäksi kustannuksia tulee opettajien palkkojen sivukuluista.

Tunnetaitojen opetus omana aineenaan on leviämässä myös muualle Suomeen. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on ilmoittanut alkavansa opettaa ainetta 7-luokkalaisille puoli tuntia viikossa lukuvuonna 2022–2023.

Tunne– ja vuorovaikutustaitojen opettaminen peruskouluikäisille on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Riikka Nurmen mukaan erittäin tärkeää.

–  Tunteet ovat läsnä joka hetki elämässämme, ja ne vaikuttavat meidän hyvinvointiimme yksilönä sekä ryhmänä. Kysymys on ennen kaikkea elämäntaitojen opettelusta, joita me tarvitsemme myös aikuisina, Nurmi sanoo.

Tunnetaidot ovat Nurmen mukaan erittäin tärkeässä osassa myös koulukiusaamisen ehkäisemisessä.

–  Tunnetaitojen, kaveritaitojen ja empatian harjoittelun merkitystä korostetaan kaikissa koulukiusaamista ehkäisevissä ohjelmissa, Nurmi sanoo.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista omana oppiaineenaan pilotoitiin Helsingissä Laakavuoren ala-asteen koulussa vuosina 2019–2021. Kokeilun aikana koulun viikoittainen kiusaaminen väheni henkilökunnan kyselyn mukaan 33 prosentista 15 prosenttiin.

Myös rasismi luokkahuoneissa väheni – kun vuoden 2019 kyselyssä alle kolmannes vastanneista henkilökunnan jäsenistä koki, että luokassa ei ole rasismia, koki näin vuoden 2020 kyselyssä jo yli kolme neljäsosaa vastaajista.

–  Muut tutkimukset tunnetaitojen vaikutuksista kiusaamiseen ovat samansuuntaisia Laakavuoressa tehtyjen kyselyiden kanssa, Nurmi sanoo.

Perusopetuksen tuntijakoon ei ole merkitty tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiainetta. Valtakunnallinen tuntijako määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Sen muutoksista päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kuitenkin tärkeässä osassa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Riina Länsikallio.

–  Näiden taitojen harjoittelu on monella tavalla tärkeää lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Ne ovat niin keskeisessä osassa, että niitä käydään läpi osana opetusta useissa oppiaineissa, Länsikallio sanoo.

Esimerkiksi alakoulun ympäristöopin opetuksessa harjoitellaan tunnetaitoja, mielen hyvinvointia sekä yhteistyötaitoja muiden oppilaiden kanssa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua syvennetään yläkoulussa terveystiedon tunneilla.

Opetuksen järjestäjillä ja kouluilla on Länsikallion mukaan mahdollisuus painottaa paikallisissa opetussuunnitelmissa esimerkiksi vuorovaikutusta, ilmaisua ja arjen taitoja.

Tunne– ja vuorovaikutustaitojen opetus valtakunnallisella tasolla riippuu MIELI ry:n Riikka Nurmen mukaan liikaa opettajan mielenkiinnosta asiaa kohtaan. Myös säännöllinen oppiminen puuttuu.

–  Jos tunteita opetellaan vain osana muita aineita, voivat ne jäädä muun opetuksen jalkoihin, Nurmi sanoo.

–  Kannatan ehdottomasti tunne-, vuorovaikutus- ja mielenterveystaitojen lisäämistä perusopetuksen tuntijakoon, sillä vasta se varmistaa säännöllisen oppimisen.

Myös Ylöjärven opetuspäällikkö Tarja Suhonen suosittelee heidän opetusmallinsa tuomista valtakunnalliseen käyttöön. Kunnassa pohditaan opetuksen laajentamista koskemaan myös yhdeksäsluokkalaisia.

–  Kyllä minusta on parempi, että tunnetaitoja opetellaan omalla tunnillaan, jotta voi keskittyä siihen rauhassa, Suhonen sanoo.

Ylöjärvellä on yhteensä kymmenen peruskoulua, joissa opiskelee noin 4500 oppilasta.