YK-maat hyväksyivät tulevaisuussopimuksen Venäjän vastustuksesta huolimatta
YK:n jäsenmaat hyväksyivät sunnuntaina tulevaisuussopimuksen, joka määrittää askelmerkkejä erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin konflikteista ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin.
Sopimus hyväksyttiin New Yorkissa järjestetyssä tulevaisuushuippukokouksessa Venäjän johtaman maaryhmän viime hetken vastustuksesta huolimatta.
Sopimuksessa maat lupaavat vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä pysyäkseen mukana muuttuvassa maailmassa ja suojellakseen nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita ja etuja jatkuvien kriisien keskellä. Siinä vaaditaan myös uudistuksia kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja YK:n turvallisuusneuvostoon.
Kokouksessa hyväksytty loppuasiakirja eli Pact for the Future -tulevaisuussopimus ei ole oikeudellisesti sitova.
Sopimustekstin hyväksyminen viivästyi hetkellisesti Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Vershinin esitettyä muutosehdotuksen, jossa korostettiin valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta ja kehotettiin YK:ta välttämään päällekkäisiä toimia. Muutosehdotus kuitenkin hylättiin selvin luvuin.
Odotukset olivat matalalla ja haasteet valtavia, kun YK:n jäsenmaat kokoontuvat huippukokoukseen. Toiveet olivat jopa niin matalalla, että Ulkopoliittisen instituutin vt. apulaisjohtaja Katja Creutz arvioi etukäteen kokouksen tärkeimmäksi anniksi voivan jäädä sen, että sellainen ylipäätään pystyttiin järjestämään.
Taustalla on kireä kansainvälinen ilmapiiri, jota ovat heikentäneet etenkin suurvaltakamppailu ja viime vuosien konfliktit.
– Jos valtioiden välinen eripura ei ole huonommalla tasolla tämän tapahtuman jälkeen, se on aina hyvä asia. Vaikka ei päästäisi ylöspäin, pysäytetään ehkä se sellainen negatiivinen kierre, Creutz sanoi STT:lle ennen kokousta.
YK-järjestelmä on ollut viime vuodet vaikeuksissa. Etenkin turvallisuusneuvoston toiminta on ollut tahmeaa lännen ja Venäjän huonojen välien takia. Se ei ole pystynyt käsittelemään esimerkiksi Ukrainan ja Gazan konflikteja.
Suomen presidentti Alexander Stubb ehdotti vastikään, että turvallisuusneuvostoon pitäisi lisätä viisi uutta pysyvää jäsenmaata – kaksi Afrikasta, kaksi Aasiasta ja yksi Etelä-Amerikasta. Tällä hetkellä pysyviä jäsenmaita on viisi: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska.
Vaikka ehdotuksen toteutuminen ei tällä hetkellä ole realismia, Creutzin mukaan maiden kesken on kuitenkin yhteisymmärrys siitä, että YK kaipaa reformeja.
– Turvallisuusneuvoston uudistushan on ollut sellainen ikuinen asia agendalla, mutta nyt on alkanut tulla enemmän konkreettisia ehdotuksia, Creutz sanoi.
Tulevaisuushuippukokouksen jälkeen ohjelmassa New Yorkissa on YK:n korkean tason viikko, jossa kaikkien jäsenmaiden edustajat pitävät puheenvuoronsa yleiskokouksessa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu yleiskokouksessa tiistaina, ja kyseessä on hänen viimeinen YK-puheensa presidenttinä.
Stubb puolestaan puhuu keskiviikkona YK:ssa ensimmäistä kertaa presidenttinä. Creutz odottaa, että ainakin Ukraina nousee puheessa vahvasti esille.
– Jos hän seuraa edeltäjäänsä (Sauli Niinistöä), varmasti ilmastonmuutos ja luontoasiat jollakin tapaa nousevat esille. Mutta varmasti myös monenkeskisen yhteistyön rakenteet ja niiden tukeminen voivat olla agendalla.